Marraskuu on lunastanut lupauksensa. Päivät ovat olleet harmaita ja sateisia. Kuivista pakkasaamuista ei ole ollut tietoakaan. Märkä keli on vaikuttanut arkeeni, sillä olen vastuussa joka-aamuisesta koiranulkoilutuksesta. Havannankoiramme Pablo ja Diego suhtautuvat märkään ja pimeään vilpittömän koiramaisella innostuksella, mutta pienen maavaran ja pörröisen turkin yhdistelmä aiheuttaa emännälle lisätöitä tassujen ja mahanaluksen puhdistuksen merkeissä. Aamulla on siis varattava ylimääräiset 10 minuuttia puhdistusoperaatioon.
Vaikka päivän aloittaminen kävelyllä raittiissa ulkoilmassa on loppujen lopuksi positiivinen asia, puhdistusoperaation vaatima ylimääräinen kymmenminuuttinen hankaloittaa aamua. Vaikka olenkin viime aikoina nukkunut hyvin, ei lisäunesta varmasti olisi haittaa. Ainakaan jos Ouralta kysyy.
Oura ja nukkumisen jalo taito
Olen insinööri. Ehkä siksi tykkään mittaroida, seurata sykettä ja palautumista. Olen myös esteetikko, ja ehkä siksi en ole erityisen innostunut muovirannekkeista… Ehkä sen takia unen seuranta on tähän asti jäänyt ajatuksen tasolle. Syyskuussa siirryin kuitenkin ajatuksista tekoihin, kun viime joulukuussa ennakkotilaamani Oura viimeinkin saapui ja mahdollisti unen seurannan tyylikkäästi ja vaivattomasti. Parin kuukauden käytön jälkeen alan olla vakuuttunut siitä, että unen seurannasta on hyötyä. Vaikka en 100% orjallisesti Ouran neuvoja noudatakaan, olen tehnyt seuraavat havainnot, jotka ovat auttaneet tekemään oikeansuuntaisia muutoksia ja siten nukkumaan paremmin:
- Säännöllinen nukkumaanmenoaika: Muutaman kuukauden käytön jälkeen Oura on alkanut suosittella minulle selkeää nukkumaanmenoaikaa. Sen noudattaminen onnistuu jotenkuten arkena, viikonloppuna rytmi siirtyy helposti muutamalla tunnilla. Ouralle kuitenkin pisteet siitä, että se jaksaa muistuttaa asiasta ystävällisesti, mutta päättäväisesti. Minun päätettäväkseni jää, noudatanko ohjeita vai en. Mutta tärkeää lienee se, että ainakin yritän.
- Treenin vaikutus uneen: Muutaman kuukauden seurannan perusteella olen huomannut, että raskaampien treenien jälkeen yöt ovat selkeästi levottomampia. Syke on korkeammalla ja uni on katkonaisempaa. Myös palauttavaa syvää unta on kovien treenien jälkeen vähemmän. Havainnon perusteella olen tullut siihen tulokseen, että selkeät lepopäivät ovat oikeasti tarpeeseen. Lepopäivien jälkeisinä öinä nukun rauhallisemmin ja palauttavaa unta kertyy enemmän. Lepopäivä siis tekee tehtävänsä.
- Treenien ajoitus: Olen aina ollut aamutreenaaja, ja se selkeästi sopii minulle. Kun treenit ovat aamulla tai aamupäivällä jää niistä palautumiseen aikaa, elimistö ehtii rauhoittua. Ero aamu ja iltatreenien jälkeisinä öinä on huomattava. Iltatreenin jälkeiset yöt ovat selkeästi erilaisia kuin ”normiyöt”, eli elimistö käy ylikierroksilla, ja unen laatu on huonompaa. Pyrin siis pitäytymään aamutreeneissä aina kun se vain onnistuu.
- Alkoholi: Lasi viiniä on silloin tällöin tarpeen, varsinkin sosiaalisissa tilanteissa ja hyvän ruuan kyytipoikana. On ihmisiä, joita yömyssy rentouttaa ja nukuttaa, minulla vaikutus on päinvastainen. Uni on levotonta, ja palauttavan syvän unen määrä jää selkeästi vähemmäksi pienenkin alkoholimäärän jälkeen. En kuitenkaan ole valmis luopumaan hyvästä viinistä – vaikka seuraukset nyt tiedostankin.
- X-Factor: Oura antaa aamulla vireystila-arvion, ja joskus se osuu mielestäni kohdalleen ja joskus ei. On aamuja jolloin olo on kankea ja tuntuu siltä, että kroppa on ihan jumissa. Ja siitä huolimatta Oura on sitä mieltä, että on loistopäivä. Toisaalta, on myös aamuja kun herään energisenä ja Oura kehoittaa hiljentämään tahtia. Niinä päivinä olen kuunnellut omaa viretilaani ja ihan hyvin on mennyt.
Minun datani muiden käytössä: Mutta kuka valvoo?
Olemme kaikki erilaisia. Siksi dataa keräävät pilvipalvelut, kuten Oura, ovat oiva kumppani elämänmuutoksen tekemiseen. Ne oppivat, muodostavat käsityksen rutiineista ja seuraavat käyttäytymistämme. Se on hyvä asia, mutta samalla palveluun kertyy hyvinkin henkilökohtaista tietoa.
Eettisesti erilaiset palvelut ja niiden käyttö ovat mielenkiintoinen kokonaisuus. Datamme on hajallaan erilaisissa pilvissä, ja sen yhdisteleminen voi parhaimmillaan antaa meille hyödyllistä tietoa esimerkiksi terveydestä ja hyvinvoinnista. Mutta datan yhdistely, ja datan käyttöoikeuksien antaminen erilaisten palveluntarjoajien käyttöön ei ole ongelmatonta. Kuinka moni meistä lukee käyttöehdot? Tiedämmekö oikeasti kuka käyttää dataamme ja mihin tarkoitukseen? Todennäköisesti emme. Ainakaan minä en tiedä.
Ehkä siksi olen mielenkiinnolla seurannut MyData -organisaation aloittamaa keskustelua yksityishenkilöiden ”intimiteettitietosuojasta”. Siinä missä tänä päivänä datamme on hajallaan erilaisissa palveluissa, uskon, että tulevaisuudessa kehitetään palveluita, joiden avulla voimme ymmärtää missä datamme on, saada sen haltuumme halutessamme ja kontrolloida sitä mihin dataamme käytetään. Ja mahdollisesti saada omasta datastamme myös taloudellista hyötyä.
Vaikka mielelläni annan datani Ouran ja muiden palveluntarjoajien käyttöön, en todellisuudessa tiedä miten ja mihin dataani käytetään. Jotta pysyisin tilanteen tasalla, ilmoittauduin mukaan talkoisiin. Jos aihe kiinnostaa, tule sinäkin mukaan MyData -organisaation toimintaan.