Tapasimme tänä aamuna hyvän ystäväni Ullan kanssa Allas Sea Poolilla klo 6:45. Vaihdoimme kuulumiset ja suuntasimme saunan ja kylmäuinnin virkistäminä Kauppahalliin aamiaiselle heti sen auettua. Puuron ja kahvikupin ääressä keskustelu soljui kuin itsestään meille molemmille tärkeään teemaan, eli yhteistyön johtamiseen. Ullalle aihe on tärkeä AINO AID:n näkökulmasta: Parisuhdeväkivallan estämiseen keskittyvä, tekoälyä hyödyntävää sovellusta rakentava start-up toimii yhteistyössä mm. poliisin, hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorin kanssa viidellä kielellä kuudessa maassa, joista jokaisessa rakennetaan omanlaistaan yhteistyötä. Luotsaamani EnergySampo, jossa mukana olevat yritykset ABB, Danfoss, Hitachi Energy, Wärtsilä, Vaasan Sähkö, VEO ja VNT Management puolestaan edistävät vihreää siirtymää kehittämällä systeemisiä uusiutuvia energiaratkaisuja hiilineutraalin yhteiskunnan tarpeisiin.

Me molemmat työskentelemme merkityksellisten asioiden parissa. Parisuhdeväkivalta kasvoi Suomessa viime vuonna 5%, seksuaalirikokset 22%. Sen merkitys näkyy esimerkiksi poissaoloina työpaikoilla, kadotettuna lapsuutena ja yleisenä henkisenä väkivaltana. Ilmastonmuutos on tosiasia, joka vaikuttaa elämäämme tavoilla joita emme voi edes kuvitella. Molemmat teemat ovat esimerkkejä systeemisistä ongelmista, joiden ratkaiseminen vaatii uudenlaista strategista ajattelua ja yhteistyötä. Ne molemmat vaativat myös uudenlaista johtamista, joka on vaikeampaa kuin voisi kuvitella. Siksi olenkin viime vuosina keskittynyt paitsi johtamaan yhteistyötä, myös pohtimaan yhteistyön johtamista tutkijana.

Strategisen paradigman muutos

Konseptuaalisesti strategian juuret ovat sotatieteessä. Perinteisten näkemysten mukaisesti strategian perimmäisenä tarkoituksena oli kilpailijoiden lyöminen ja oman edun tavoittelu. Vaikka tämänkaltainen strategiointi lienee monessa organisaatiossa jo taakse jäänyttä elämää, heijastelevat yritysten missiot, visiot ja tavoitteet usein ”sotaisaa” näkökulmaa. Viime vuosina merkitys (purpose) on kuitenkin noussut strategisessa keskustelussa.

Merkitykseen keskittyminen avaa strategista ajattelua. Se on konseptina sallivampi, ja ajatustasolla avoimempi. Siksi merkitykseen perustuva yhteistyö muuttaa strategista paradigmaa. Moderni strategia tunnistaa voittamisen tarpeen, mutta nostaa erilaiset kumppanit tärkeään rooliin. Strateginen paradigma muuttuu, kun sotaisa strategiatyö korvataan rauhanomaisella ajattelulla, joka parhaimmillaan luo täysin uusia mahdollisuuksia.

Tohtorin pohde: Hyvä strategia luo pohjan laajapohjaiselle yhteistyölle. Se huomioi kumppanit, tunnistaa mahdollisuudet kasvattaa kokonaismarkkinaa ja mittaa yhteistä menestystä. Myös strategiakonsepteja kannattaa uudistaa – ei ole tarkoituksenmukaista luoda ”konseptuaalista himmeliä” jota kukaan ei muista. Yksinkertainen on kaunista tässäkin asiassa.

Odotukset, tavoitteet ja aikajänne

Kun lähdetään tekemään yhteistyötä, ovat odotukset yhteistyölle usein erilaiset. Siinä missä iso yritys lupaa pienelle avaimia maailman valloitukseen, on pienelle yritykselle tärkeää saada liikevaihtoa ja asiakkaita. Ja kun mukana on julkisia organisaatiota (ja usein on) on tavoitteiden kirjo entistä laajempi. Siksi onkin tärkeää keskustella paitsi motivaatiosta, myös odotuksista yhteistyölle. Helpommin sanottu kuin tehty, kun mukana on kumppaneita eri toimialojen organisaatioista, jotka puhuvat oman toimialansa termein ja lyhentein. Haasteet kertautuvat kun huomioidaan mukana olevat ihmiset ja erilaiset ammatilliset taustat ja demografiset tekijät. Ei siis ihme, että eri toimijoiden odotusten ymmärrys ja yhteisten tavoitteiden määrittely vievät usein aikaa.

Kannattaa kuitenkin käyttää aikaa yhteistyön perustan luomiseen. Yhteistyö perustuu luottamukselle, ja luottamuksen rakentaminen ei käy käden käänteessä. Tavoitteiden määrittelyn yhteydessä on myös tärkeää hahmottaa odotukset niiden saavuttamiselle. Arvon luominen, esimerkiksi edellä mainittu yhdessä oppiminen voi tapahtua nopeastikin. Mutta yhteistyön muodosta riippuu se, milloin raha liikkuu. Siksi yhteistyön rakenteet ovat tärkeitä – ja usein tarvitaan neutraali taho joka nivoo odotukset ja tavoitteet yhteen ja varmistaa sen, että jokainen mukana oleva organisaatio hyötyy.

Tohtorin pohde: Yhteistyötä on monenlaista. Yleisessä keskustelussa usein puhutaan ekosysteemeistä ja niiden luomasta arvosta. On kuitenkin tärkeä tunnistaa se, että arvon ulosmittaaminen, eli systeemisten ratkaisujen kääntyminen liikevaihdoksi edellyttää rooleista, IPR:stä jne. sopimista. Siksi onkin tärkeää pohtia odotuksista yhteistyön aikajänteelle, ja varmistaa, että yhteistyön rakenne on linjassa sen kanssa.

Dynaaminen yhteistyökyvykkyys

Systeemiset ongelmat ratkeavat harvoin yhden organisaation voimin ja toimin. Ymmärrys yhteisestä tavoitteesta, odotusten hallinta ja tavoitteellinen yhteistyö vaativat paitsi läpinäkyvyyttä, myös kykyä ja halua monimuotoiseen keskusteluun. Se ei tarkoita loputtomia kokouksia, joissa puhutaan tuntikausia ja ”näennäiskuuntelua” vaan hyvin valmisteltuja ja pohjustettuja keskusteluja, joissa jokainen osallistuja saa tuoda oman osaamisensa ja näkemyksensä esille . Näin varmistetaan arvon luominen, ja selkeät askelmerkit arvon ulosmittaamiseen.

Arvon luominen yhteistyön kautta on yhdessä oppimista. Se on vaikuttamista nostamalla teemoja yleiseen tietoisuuteen ja ratkaisujen ja liiketoimintamallien kehitystä yhdessä. Arvon ulosmittaaminen on kehitettyjen ratkaisujen kaupallistamista. Dynaaminen yhteistyökyvykkyys on ymmärrystä siitä, miten rakenteet muuttuvat matkan varrella. Yhteistyön johtaminen arvon luomisesta arvon ulosmittaamiseen, vaatii egon jättämistä narikkaan ja uudenlaista johtajuutta, jota onneksi löytyy meiltä Suomestakin. Sitä(kin) voi onneksi opetella. Siksi edellä mainitut merkitykseen pohjautuva strateginen ajattelu ja sitä tukevat rakenteet ovat tärkeitä työkaluja kaikille meille jotka pyrimme ratkaisemaan merkityksellisiä ongelmia.

Tohtorin pohde: Vaikka moni organisaatio pyrkii toimissaan johtamaan yhteistyötä tasapuolisesti, helppoa se ei ole. Joten, jos aihe kiinnostaa, niin työnimellä ”The Power of We” kulkeva projektini alkaa olla loppusuoralla – ja mielelläni juttelen asiasta lisää.