Viime viikolla kirjoittelin yhteistyöstä ja sen merkityksestä. Pyhäinpäivän kunniaksi, nostan esille teeman, joka on ajankohtainen paitsi online treffipalveluiden tiimoilta, myös rekrytoinnissa ja yhteistyön rakentamisessa – eli ghostauksen.

Oletko koskaan ollut tilanteessa, jossa tapaaminen on tunnelmaltaan kaikin puolin positiivinen – tuntuu siltä, että yhteinen sävel löytyy kuin itsestään ja tapaamisen lopuksi sovitaan seuraavat askelmerkit – ja sitten toisesta osapuolesta ei kuulu mitään? Olet tullut ghostatuksi. Se on ilmiönä valitettavan yleinen, ja sen vaikutukset tuntuvat yksilötasolla ja voivat pahimmillaan vaikuttaa yrityksen menestykseen negatiivisesti.

Ghostaus: Vahinko vai ruma tapa?

Yksityiselämässä tapahtuva ghostaus on ilmeisen yleistä, ja sitä on käsitelty esim. Väestöliiton toimesta. Ghostaus eli suhteen päättäminen ilman selityksiä, katoamalla, johtuu siitä, että jättäjän on vaikea keskustella toisen kanssa ja kohdata tämän kipu suhteen päättyessä. Helsingin Sanomien mukaan ghostaus on ruma tapa, mutta joskus välttämätöntä.

Ghostaus on hiipinyt myös työelämään: Esimerkiksi rekrytointiprosessissa sen syynä ovat tyypillisesti kiire tai prosessiin liittyvät koordinointi- ja viestintäongelmat. Rekrytoinnin lisäksi ghostaus voi liittyä esimerkiksi yritysostojen tunnusteluvaiheeseen, jossa tiedon kulku takkuaa. Se voi pahimmillaan johtaa mahdollisuuksien kariutumiseen alkumetreille. Itse olen kohdannut ghostausta erilaisten verkkopalveluiden käyttäjänä: Yhteydenotto menee ns. läpi, mutta kukaan ei koskaan vastaa kysymykseen tai ota yhteyttä. Se ei ole asiakaskokemuksen kannalta positiivinen asia.

Ghostaus voi näkyä myös yhteistyön rakentamisen vaikeutena: Vaikka ensimmäinen tapaaminen sujuisi hyvin, se, että potentiaalisesta kumppanista ei kuulu mitään syö luottamusta. Riippumatta tilanteesta ghostauksen vaikutukset ovat moninaiset – ne vaikuttavat yksilöön tunnetasolla, ja yritykseen esimerkiksi työnantajamielikuvan tai asiakaskokemuksen kautta.

Ghostauksen vaikutukset

Yksilötasolla ghostaaminen lisää yksinäisyyttä (Väestöliitto) Ghostaaminen merkitsee aina, että joku jossakin odottaa viestiä, puhelua tai elonmerkkiä. Hakijan näkökulmasta samantyyppiset tunteet nousevat pintaan rekrytointiprosessissa, jos viestintä jää puolitiehen. Mutta vaikutus ei ole vain yhdensuutainen, myös yritys voi kärsiä, sillä ghostaus tekee hallaa niin sisäiselle kuin ulkoisellekin työnantajamielikuvalle. Se voi tulevaisuudessa vaikuttaa työnantajan kilpailukykyyn rekrytoida osaavia tekijöitä ja sitouttaa nykyisiä. Tämän päivän maailmassa, joissa monen yrityksen menestys on osaavista työntekijöistä kiinni, voivat puutteelliset menettelytavat olla menestyksen hidaste tai pahimmassa tapauksessa este.

Valitettavasti ghostaus on yhä yleisempää myös yritysten välisessä kommunikaatiossa. Esimerkiksi start-up yrittäjän näkökulmasta kumppanuudet tai yrityskaupat isompien toimijoiden kanssa ovat usein pienen toimijan kannalta erittäin merkittäviä. Pienen yrityksen resurssit ovat kuitenkin usein rajalliset ja aikajänne nopeampi. Siinä missä iso toimija voi odottaa ”sopivaa aikaa” viikkoja tai kuukausia, pienemmän toimijan näkökulmasta ”odottavan aika on pitkä”.

Parantamisen paikka: Arvot kunniaan ja prosessit kuntoon

Usein liike-elämän ghostaus on tahatonta. Ainakin jos asiaa katsoo artikuloidun strategian ja yrityskulttuurin näkökulmasta: Työnantajamielikuva ja asiakaskokemus kun ovat monen yrityksen tavoitteissa, samoin psykologisen turvallisuuden tavoittelu. Siksi uskon, että harva yritys haluaa antaa itsestään huonon työnantajakuvan tai kumppanimielikuvan jättämällä rekrytointiprosessin viestinnän tekemättä tai jättämällä potentiaalisen yhteistyökumppanin vaille vastausta. Uskonkin, että kysymyksessä on usein toimintamallien puutteellisuus ja vastuiden epäselvyys. Siinä missä arvot ohjaavat tekemistä, prosessit varmistavat niitä tukevat toimintatavat. Niihin keskittymällä voidaan varmistaa se, että yritys saa oikeasti riveihinsä parhaat. työntekijät ja kumppanit nyt ja tulevaisuudessa – reilusti viestimällä ja ghostausta kaihtamalla.

Käytännönläheisenä strategikkona uskon tavoitteiden kautta tapahtuvaan organisaation ja toimintamallien rakentamiseen: Sitä saa mitä mittaa toimii myös tässä kontekstissa. Uskon myös, että arvot parhaimmillaan näkyvät kaikessa mitä yritys tekee. Suomalaiset ovat perinteisesti olleet ylpeitä siitä, että lupaukset pidetään. Olisiko aika varmistaa, että näin on myös Sinun yrityksessäsi? Jos aihe kiinnostaa, otathan yhteyttä.