Jokainen Ekosysteemin Rakentajat -podcast on oma looginen kokonaisuutensa, jossa käsitellään ekosysteemien rakennuspalikoita. Sisältöä suunnitellessani, listan kärkeen nousi rahoituksen merkitys innovaation moottorina sillä kaikki kehitys – myös systeeminen vaatii resursseja ja rahaa. Kun rahasta puhutaan, niin tyypillisesti puhujina ovat ”pukumiehet”. Pohtiessani jakson teemaa, tulin kuitenkin siihen tulokseen, että tällä kertaa studioon tarvitaan ”pukunaisia”, ja olin kiitollinen kun Finanssialan Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi ja Pääomasijoittajien Toimitusjohtaja Pia Santavirta lähtivät mukaan. Lopputuloksena syntyi paitsi hyvää ja aihetta valaisevaa keskustelua myös hersyvää naurua. Ovathan molemmat naiset paitsi piinkovia businessnaisia ja rahamaailman osaajia, myös valloittavia persoonia. Mutta mistä sitten puhuttiin?

Ekosysteemit ja innovaatio tarvitsevat rahaa ja osaamista – oikeita kumppaneita

Ekosysteemit syntyvät ratkaisemaan systeemisiä ongelmia, joita organisaatiot eivät pysty ratkaisemaan yksin. Ongelman määrittely ja juuri oikeiden kumppaneiden ja ihmisten löytäminen vaatii usein muutaman ideointi- ja iterointikierroksen. Kumppanien sitoutuminen yhteistyöhön ongelman ratkaisemiseksi on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Sen jälkeen tarvitaan resursseja: Rahaa ja osaamista. Investointi ekosysteemikehitykseen poikkeaa yrityksen sisäisestä tuotekehityksestä monella tavalla: Epävarmuusaste on tyypillisesti suurempi ja aikajänne pidempi. Siksi on olennaista ymmärtää paitsi eri toimijoiden roolit myös erilaiset rahoitusmekanismit ja rahoituksen lähteet:

• Yritysten ja organisaatioiden oma rahoitus: Aina ei tarvita ulkopuolista rahoitusta, joskus riittää se, että organisaatiot allokoivat oikeita ihmisiä työskentelemään ongelmien parissa. Kaikki investoinnit kuitenkin tarvitsevat perusteluja: Jos kehitetään yhdessä on siitä oltava selkeää hyötyä – ja lopputuleman pitäisi olla erilainen kuin itse tehden. Yhteiskehitys on siis strateginen valinta.
• Julkinen ja yksityinen ulkopuolinen rahoitus: Oma raha ei kuitenkaan tyypillisesti riitä, ja usein yritykset kuitenkin hakevat ulkopuolista rahoitusta yhteiskehitykseen. Varsinkin, kun tyypillisesti tarvitaan myös julkisten organisaatioiden tukea. Esimerkiksi liikenteen ekosysteemin kehitys ilman Traficomia tai terveydenhuollon ekosysteemin kehitys ilman hyvinvointialueiden mukanaololoa ei kerta kaikkiaan onnistu. Systeemisiin ongelmiin onkin saatavilla runsain mitoin julkista rahoitusta, esimerkiksi Business Finlandin toimesta. Julkinen rahoitus ei useinkaan yksin riitä – tarvitaan myös yksityisiä pääomia ja vetoapua – ja ns. fiksua rahaa, eli rahoittajien mukanaan tuomaa osaamista.

Ekosysteemiesimerkki: Kuoleman ekosysteemi

Erilaisten rahoitusmekanismien lisäksi pohdimme keskustelun kuluessa myös sitä miten ekosysteemien ja yritysten rahoitustarve kehittyy ja minkälaisia asioita pitää huomioida kehityksen ja yrityksen elinkaaren aikana. Emmekä ihan kokonaan pysyneet aiheessa: Yllättäviä käänteitä tuli kuten aina kun ollaan mielenkiintoisten asioiden äärellä. Keskustellessamme ekosysteemien elinkaaresta, joka lähtee oikeanlaisen ongelman löytämisestä, etenee ratkaisujen ideointiin ja toteutukseen, päädyimme keskustelemaan kuolemasta ja kuoleman ekosysteemistä. Se on oiva esimerkki mielenkiintoisesta ekosysteemihankkeesta, jossa Finanssiala on mukana. Kuoleman ekosysteemin toimijoita ovat esimerkiksi pankit, vakuutusyhtiöt, laki- ja hautaustoimistot ja seurakunnat, joiden yhteistoimintana voisi syntyä digitaalinen palvelukokonaisuus jolla mahdollistettaisiin se, että omaiset voivat keskittyä suremiseen byrokratian sijasta.

Mitä muuta juttelimme? Se selviää kuuntelemalla jakso PodIt:sta ”Ekosysteemien Rakentajat”