Ulkona tuulee ja tuiskuaa. Kylmä sää on nostanut sähkön hintaa, ja vaikka tuuli tekee ulkoilmasta hyytävän raikasta on se tervetullutta juuri nyt, sillä Suomen energiantuotannon jousto nojaa tuulivoimaan Olkiluoto 3:a odotellessa. Energiantuotannon tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä on monia: Huoltovarmuus ja energian riittävyys ovat pinnalla, mutta myös uusiutuvan energian rooli tulevaisuuden hiilineutraalin yhteiskunnan mahdollistajana puhuttaa.

Energiakriisi on systeeminen ongelma jonka ratkaisemiseen tarvitaan yhteistyötä

Tämän syksyn aikana sähkön hinta on näkynyt kuluttajan kukkarossa suoraan ja välillisesti. Oman sähkölaskun lisäksi tuntuu siltä, että esimerkiksi palveluiden tuottajat siirtävät sähkölaskujaan kuluttajahintoihin. Ei siis ihme, että sähkön hinta puhuttaa, ja Hesari uutisoi energiakriisistä päivittäin.

Energiakriisi on systeeminen ongelma. Eikä se liity pelkästään sähkön saatavuuteen, vaan koko yhteiskuntamme tulevaisuuteen. Ilmastonmuutos on tosiasia, jota emme pääse karkuun vaikka haluaisimmekin. YK:n pääsihteerin sanoin ”Olemme matkalla ilmastohelvettiin” – ja energiasektori on merkittävässä roolissä systeemisen muutoksen vauhdittamisessa ja toivottavasti myös ”helvetin” välttämisessä. Kukaan toimijoista ei kuitenkaan kykene ratkaisemaan ongelmaa yksin – vaan tarvitaan eri toimijoiden yhteispeliä: Yksityisten toimijoiden kiinnostusta etsiä kestäviä ratkaisuja ja investoida niihin, julkisten toimijoiden aktiivisuutta lainsäätäjinä ja rahoittajina. Näiden lisäksi tarvitaan halua ja kykyä innovoida yhdessä systeemisten ratkaisujen kehittämiseksi.

Ekosysteemien Rakentajat: Lauteilla Herkko Plit ja Tauno Kekäle

Kuten aikaisemmissakin Ekosysteemien Rakentajat -podcastin jaksoissa lähestyimme ”päivän teemaa”, eli siis tällä kertaa energiatoimialan murrosta esimerkkien kautta. Puhumme sähkön tuotantoon, varastointiin ja siirtoon liittyvistä teknologioista ja niiden kehityksestä, toimijoiden rooleista ja toimialan mahdollisuuksista.

Miettiessäni, ketkä olisivat parhaat henkilöt keskustelemaan aiheesta päädyin kahteen energiseen toimijaan, joilla on pitkä kokemus energiatomialalta: Herkko Plit luotsaa Suomen ensimmäistä vihreän vedyn tuotantolaitosta kehittävää P2X -kasvuyritystä ja Tauno Kekäle vauhdittaa Vaasan seudun energiaklusterin kehitystä. Keskustelun kuluessa pohdimme toimialan murrosta, ja totesimme, että energiaekosysteemin kehitys ei ole vuoden tai kahden savotta. Se vaatii systemaattisuutta ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

Vetyekosysteemin lisäksi esimerkkinä mainitaan EnergySampo ekosysteemi, joka kehittää uusiutuvan energian ratkaisuja hiilineutraalin yhteiskunnan tarpeisiin. Sen perustajakumppanit ABB, Danfoss, Hitachi Energy, Vaasan Sähkö, VEO, VNT Capital ja Wärtsilä ovat kaikki energiatoimialan johtavia toimijoita. Niiden panostuksella on syntymässä joukko uudenlaisia ratkaisuja, joita koeponnistetaan täällä Suomessa, ja sen jälkeen toivottavasti myydään globaalisti.

Kuten aikaisemmissakin jaksoissa henki studiossa oli positiivinen – uskomme kaikki, että suomalaisella osaamisella on potentiaalisesti merkittävä rooli vihreän siirtymän vauhdittamisessa ja kestävän energiajärjestelmän rakentamisessa. Yhteistyöllä selviämme tästäkin kriisistä, ja toivottavasti samalla vahvistamme suomalaista osaamista meillä ja maailmalla. Innovaatiotohtorin näkökulmasta mielenkiintoista se, miten yhteistyötä johdetaan. Siitä jatkamme keskustelua myös Ekosysteemien Rakentajat podcastin seuraavissa jaksoissa.

Kannattaa kuunnella: Ekosysteemien Rakentajat, jakso 4 Energia