Valta ja vastuu

Uskon siihen, että harva meistä nousee aamulla sängystä ja päättää suoriutua päivästä huonosti. Optimistina uskon myös siihen, että ihmiset ovat lähtökohtaisesti luottamuksen arvoisia, luottamusta ei pidä erikseen ansaita, vaan se on olemassa, kunnes toisin todistetaan.

Realistina tunnistan kuitenkin sen, että meitä on moneen junaan. Ja viime vuosien maineskandaalit Volkswagen, Nokian Renkaat ja monet muut, puhuvat selkeää kieltään. Voiton tavoittelu saa ihmiset ja yritykset tekemään asioita joilla on ei-toivottuja seurauksia, tai toisin sanoen tilaisuus tekee varkaan. Sosiaalisen median aikakaudella maailma on kuitenkin armottoman läpinäkyvä: Valheella on lyhyet jäljet, ja petokset tulevat ilmi – ja niiden seuraukset voivat olla yritysten, yhteisöjen ja yksilöiden näkökulmasta kohtalokkaita. Brändiarvon menetys näkyy suoraan yrityksen markkina-arvossa, ja se taas vaikuttaa yrityksen kykyyn menestyä asiakkaiden ja potentiaalisten työntekijöiden silmissä. Ehkäpä siksi luottamuksen perusedellytys eli vastuullisuus on ”uusi musta” ja luottamus on rahanarvoista valuuttaa.

Osakeyhtiön vastuu

Vapaasti Suomen osakeyhtiölakia lainaten: ”Yrityksen tavoitteena on tuottaa voittoa, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty”. Tänä päivänä monessa yrityksessä pelkkä voitto ei kuitenkaan riitä. Sitä tukevat eettiset periaatteet eli yrityksen toiminnan vaikutusten arviointi ”kolminkantaisesti” (englanniksi Triple Bottom Line) kautta korostaa sitä, että yrityksen toiminnassa pitäisi ottaa huomioon paitsi voitto (Profit) myös ihmiset ja johtaminen (People) sekä ympäristövaikutukset (Planet).

Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta vastuullisuus on konseptina laajempi. Viime viikon uutinen siitä, että 160 suuryritystä mm. Nokia ja Microsoft ovat sopineet edistävänsä vastuullisuutta liiketoiminnassaan. Vastuullisuus ei ole pelkkää sanahelinää, muuttuvassa maailmassa diversiteetti on innovaation polttoainetta, ja eri osaamisalueiden yhdistely luo selkeästi enemmän lisäarvoa, kuin perinteinen insinöörivetoinen tuotekehitysorganisaatio. Vastuullinen johtaminen on siis näkyvää johtamista: Se lähtee yrityksen olemassaolon kirkastamisesta ja näkyy läpi kaikkien toimintojen huomioiden tasa-arvon ja hyväksyen erilaisuuden, ja keskittyen siihen miten niiden avulla luodaan lisäarvoa asiakkaille ja omistajille.

Kestävän kehityksen iso kuva

Laajasti tarkasteltaessa vastuu liittyy kollektiiviseen haluun ja kykyyn huolehtia maapallosta ja sen väestöstä kestävällä tavalla. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet luovat raamit yhteiskunnan rakenteisiin ja ilmastoon liittyvälle kestävälle kehitykselle. Vaikka ne voivat tuntua konseptuaalisesti kaukaisilta, lähemmin, tarkasteltuna kestävän kehityksen tavoitteet sisältävät paljon kehitysmahdollisuuksia. Käytännön esimerkkejä mielenkiintoisista ja vastuullisista liiketoimintahankkeista löytyy parin viikon takaisesta artikkelistani Business Finlandin blogissa. Esimerkiksi terveydenhuolto, koulutus, energia ja rakentaminen ovat toimialoja, jotka linkittyvät suoraan kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Kestävän kehityksen isosta kuvasta puhui myös Suomen innovaatiolähettiläs Jarmo Sareva viime viikolla Turussa pidetyssä Do Good Do Business -tilaisuudessa, jossa keskityttiin pohtimaan suomalaisyritysten mahdollisuuksia innovoida ja toimia suunnannäyttäjinä kestävän kehityksen saralla. Samassa tilaisuudessa puhui myös Sitran vastuullisen sijoittamisen rahaston vetäjä Mika Pyykkö, jolla on kokemusta kestävän kehityksen todentamisesta ja mittaamisesta. Ulkoministeriö ja Sitra kantavat siis kortensa kekoon, mutta yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei yksin riitä. Yhteistyötä yritysten ja yhteiskunnan välillä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Kestävän kehityksen mukainen liiketoiminta on kannattavaa liiketoimintaa – ja kannattavuus puolestaan takaa yrityksille ja yhteiskunnalle pysyvät toimintaedellytykset ja mahdollistaa kehitysinvestoinnit jatkossakin.

Johtamisella parempi tulevaisuus

Yleisen keskustelun lisäksi vastuullisuus puskee esille välittävän yrityskulttuurin tutkimusaineistossamme.  Vastuullisuus näkyy työntekijöille asiakkaiden luottamuksena yrityksen tuotteisiin ja toisaalta vaikuttaa työnantajamielikuvaan, eli kykyyn houkutella ja pitää palveluksessaan parhaat tekijät nyt ja tulevaisuudessa.

Haastatteluaineistossa on mukana työntekijöitä 8 eri organisaatiosta ja maasta ja he edustavat 20 eri kansallisuutta. Olemme pyrkineet saamaan edustavan otoksen naisia ja miehiä, ja eri ikäisiä työntekijöitä. Vaikka aineiston analyysi on vasta alussa, voidaan siitä vetää mielenkiintoisia johtopäätöksiä. Ensinnäkin: Taustasta riippumatta tarkoituksella on väliä. On merkityksellistä olla töissä menestyvässä ja vastuullisesti toimivassa yrityksessä. Mielenkiintoista on myös se, että missio ja visiolausekkeet ovat suurimmalle osalle sanahelinää, ja yrityksen arvojen sijasta samaistutaan universaaleihin arvoihin: Toisten huomioonottaminen ja vastuun kantaminen nousevat esiin iästä, sukupuolesta, kansallisuudesta ja yrityksestä riippumatta. Myös johtajuus on tärkeää, selkeys, oikeudenmukaisuus, johdonmukaisuus ja läpinäkyvyys nousevat johtajan ominaisuuksissa korkealle.

Tohtorin portfolio: Kestävää kehitystä ja vaikuttavaa johtamista

Kestävä kehitys ja vaikuttava johtaminen ovat mielenkiintoisia asioita myös innovatiivisuuden kannalta. Vastuullisuus luo raamit, joiden sisällä motivaatio ja sitoutuminen yritykseen on helppoa. Hyvä johtaminen puolestaan luo hyvinvointia, luottamusta ja psykologista turvallisuutta, jotka ovat luovuuden ja innovaation edellytys.

Kun tein analyysiä tämänhetkisestä ”aktiviteettiportfoliostani” huomasin mielenkiintoisen asian. Tutkimus- ja koulutusrintamalla vastuullisuus nousee esille kaikessa tekemisessäni, ja sen tiimoilta syntyy varmasti mielenkiintoisia oivalluksia. Esimerkiksi Hanken & SSE EE:n Liquid Leader käsittelee vastuullisuutta asiakaskokemuksen ja innovaation kautta. Konsultoinnissa vastuullisuus on läsnä kaikissa hankkeissa ja asiakkuuksissa joiden kanssa työskentelen tällä hetkellä. Ja mitä hallitustyöhön tulee, niin se on linjassa ajatteluni kanssa: FCG on paremman elämän tekijä Suomen kunnissa ja ulkomaisissa kehityshankkeissa, Innovation House Finland rakentaa parempia työyhteisöjä ja AskKauko auttaa yrityksiä ja yhteisöjä kertomaan liiketoiminnastaan vastuullisuuden kautta.

Miksi tämä on tärkeää? Jos kolmannes kuluttajista huomioi ostopäätöstä tehdessään yrityksen vastuullisuuden ja erityisesti milleniaalit ja Z-sukupolvi valitsevat työnantajansa vastuullisuuden ja merkityksen perusteella, voimme mielestäni puhua yritysten ja yhteisöjen kannalta merkityksellisestä asiasta? Uskon siis, että tulevaisuuden menestyjät tekevät mitä lupaavat, ja meillä suomalaisilla on siihen erinomaiset edellytykset. Meillä kaikilla on siis valta ja vastuu tulevaisuudesta omien valintojemme ja tekojemme kautta.

PS. Kuvassa innovaatiotohtori yhdessä innovaatiolähettiläs Jarmo Sarevan kanssa. Kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta!