Välittävä yrityskulttuuri kriisitilanteessa

Huoli läheisistä. Halu auttaa. Pelko omasta toimeentulosta. Halu saada mahdollisimman paljon tietoa, jotta epävarmuus tuntuisi hallittavammalta. Siinä muutamia tuntoja, jotka ovat päällimmäisenä tällä hetkellä. Enkä varmasti ole tunteideni kanssa yksin.

Kriisiolosuhteissa rationaalinen ajattelu puskee pintaan, ehkä siksi, että se lisää hallinnan tunnetta. Huomaan roikkuvani netissä lukemassa koronauutisen toisensa perään. Viimeisten parin aamun saldona lukulistallani on ollut Hesarin lisäksi THL:n tilannekatsaus Suomen tilanteesta, WHO:n globaali tilannekartta, Wall Street Journal ja monet muut luotettavat lähteet. Samaan aikaan uutisten kanssa sosiaalinen media kuitenkin tulvii vessapaperimeemejä ja huolestuneita kertomuksia omasta ja läheisten sairastumisesta. Se käy tunteisiin. Puhelut iäkkäille vanhemmille ja ystäville tuntuvat juuri nyt tarpeellisilta.

HUOM: Luotettaviin lähteisiin tuli lisää keskiviikkona, kun pandemia.fi -sivusto avattiin. Erinomainen kiteytys kokonaistilanteesta!

Kokonaisuus hallintaan

Viime viikko meni suurelta osin erilaisten selviytymissuunnitelmien tekoon niissä yrityksissä missä olen mukana joko osakkaana, hallituksessa tai neuvonantajana. Kun viikonloppuna reflektoin tapahtumia, huomasin, että strategikkona ja johtajana olen soveltanut välittävän yrityskulttuurin viitekehystä myös tähän tilanteeseen. Keskittyen kuitenkin pinkkeihin laatikoihin, eli strategiaan, johtamiseen ja luottamuksen rakentamiseen.

Välittävän yrityskulttuurin viitekehys kattaa kolme osa-aluetta: Merkityksen, organisaation ja yksilön näkökulmat.

  • Merkitys (englanniksi purpose) kertoo miksi yritys on olemassa ja miten se tuottaa lisäarvoa asiakkaille. Merkitys ohjaa tavoitteenasetantaa, joka varmistaa yrityksen olemassaolon pitkällä tähtäimellä. Se artikuloi tekijät, joille tuloksentekokyky perustuu, miten tuottetaan lisäarvoa asiakkaille ja sitouttetaan työntekijät. Hyvin kiteytetty merkitys kertoo myös sen miten yritys ottaa huomioon toiminnan laajemmat ympäristöön ja yhteiskuntaan littyvät vaikutukset pitkällä tähtäimellä.
  • Organisaatio kuvaa tapaa, jolla yritystä johdetaan. Johtamisen rakenteet ja roolimallit muokkaavat kulttuuria, ja varmistavat, että asetetut tavoitteet viedään käytäntöön.
  • Yksilön toimintaan vaikuttaa yleinen hyvinvointi. Fyysinen viretila ja psykologinen turvallisuus osana työyhteisöä. Luottamus rakentuu monen asian summana. Siihen vaikuttaa sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ja usko siihen, että oma työ on merkityksellistä ja kokonaisuuden kannalta arvokasta. Luottamus liittyy myös läheisesti arvoihin ja tekemiseen. Siihen, että sanat viedään teoiksi.

Kriisissä kannattaa keskittyä olennaiseen

Huomasin viime viikolla, että välittävän yrityskulttuurin malli on moninaisuudessaan kattava ja tilanteeseen sopiva. Kun ympäristö muuttuu nopeasti, se auttaa jäsentämään asioita, ja keskittymään olennaiseen, ja kysyä niihin liittyen kuvan kysymykset:

Kriisiolosuhteisiin sovellettuna, eli kun ympäristö ja tilanne muuttuvat nopeasti strategian, johtamisen ja luottamuksen rakentamisen merkitys korostuu:

  • Strateginen tavoitteenasetanta: Jotta yrityksen toimintaedellytykset pidetään olemassa, kannattaa keskittyä tilanteen haltuunottoon. Taloudellisen tilanteen ymmärtäminen, maksuvalmiuden varmistaminen ja asiakkaiden pitäminen tyytyväisinä ja ylipäätään. Vaikka kiusaus olisi laittaa kaikki kulut jäihin, on kuitenkin hyvä pitää strategiset kehityshankkeet käynnissä ja varmistaa innovatiivisuus ja uudistuminen myös tulevaisuudessa. Jos se vain mitenkään on mahdollista!
  • Johtaminen ja roolimallit: Kriisitilanteissa jyvät erottuvat akanoista. Nyt punnitaan johdonmukaisuus, päätöksentekokyky ja kyky empatiaan ja avoimuuteen. Kun tilannearvio strategisesta suunnasta on tehty, on se vietävä käytäntöön. Vaikka päätökset lyhyellä tähtäimellä olisivatkin vaikeita, tulevaisuuden toimintakyvyn varmistaminen ja siihen liittyvien päätösten taustojen selkeä kommunikointi on ensiarvoisen tärkeää. Ja se, että kommunikaatiossa kohdataan ihmiset tunnetasolla, ei vain luettelemalla faktoja ulkomuistista.
  • Luottamuksen rakentaminen ja säilyttäminen on tärkeämpää kuin mikään muu. Kun tietotyöläiset siirtyvät yhtäkkiä pakon edessä etätöihin, on luotettava siihen, että hommat hoituvat. Avoin kommunikaatio ja yrityksen arvojen ja hyveiden toteuttaminen käytännössä ovat työyhteisön keinoja pitää pyörät pyörimässä. Tarvitaan rationaalista ajattelua ja faktojen tiedostamista, mutta myös emotionaalista tukea ja ymmärrystä. Ja ennen kaikkea positiivista asennetta, jolla luodaan uskoa siihen, että tästä(kin) selvitään yhdessä.

Tohtorin linkkivinkit

Ensimmäinen askel kohti toipumista on diagnoosin teko. Sen jälkeen ei auta viivytellä, vaan sen sijaa kääriä hihat ja ryhtyä toimiin. Onneksi Suomi näyttää mallia siinä, miten kriisiin suhtaudutaan, ja viikonlopun aikana rahoituslaitokset, veropalvelut, järjestöt ja yritykset ovat ilmoittautuneet kriisitalkoisiin. Alla muutamia hyödyllisiä linkkejä:

Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Huomioitavaa on kuitenkin se, että vaikka kriisiviestinnässä asiat korostuvat myös tunne on tärkeä. Faktoja ei kannata kieltää. Mutta myös välittämisellä on väliä. Presidenttiä mukaellen ”vaikka fyysinen etäisyys kasvaa, on tärkeää, että henkinen läheisyys ei katoa.” Johtaminen korostuu, ja esimerkiksi HBR:n artikkeli ”johtaminen koronan aikana” on hyödyllistä luettavaa. Myös tohtori on valmiina kantamaan kortensa kekoon.  Innovaatiotohtori, ja yhtiökumppani Ulla ovat valmiina kuuntelemaan ja coachaamaan tarvittaessa. Jos haluat sparrauskumppania tai vaikkapa virtuaalihalauksen, niin ota yhteyttä tai varaa aika.

PS. Nyt on myös aika innovoida yhdessä. EU haastaa yritykset toimimaan, linkki rahoitushakuun löytyy täältä https://ec.europa.eu/info/news/startups-and-smes-innovative-solutions-welcome-2020-mar-13_en?