Tohtori ja musiikin taika

Musiikki on tärkeä osa elämääni. Se vauhdittaa siivousta, saa raudan nousemaan rivakammin ja siivittää askelia lenkkipolulla. Musiikilla on myös yllättäviä vaikutuksia: Viimeisten parin kuukauden ajan olen nukkunut paremmin, ja uskon, että se on uuden musiikkiharrastukseni ansiota. Olen nimittäin aloittanut pianonsoiton. Kysymyksessä ei ole hetken mielijohde, vaan olen suunnitellut soittamisen aloittamista jo kauan. Ja nyt olen viimeinkin päässyt sanoista tekoihin joita siivittävät upouusi piano ja opetussovellus.

Kapinapiano

Olin lapsena musikaalinen, soitin haitaria ja klarinettia ja lauloin lapsikuorossa. Teini-iässä kuitenkin kiinnostuksen kohteet vaihtuivat, ja musiikin tuottaminen jäi, ainakin jos opiskeluajan lauluillat ja vuosittaiset rapujuhlat jätetään pois laskuista.

Olen kuitenkin jo monta vuotta halunnut oppia soittamaan pianoa. En ole kuitenkaan päässyt eteenpäin, sillä minulla ei ole ollut pianoa. Sen ostamisen esteenä on tähän asti ollut perheenjäsen, joka on järkähtämättä ollut sitä mieltä että ”tähän huusholliin ei pianoa tule”. Siihen ei ole auttanut selitys siitä, että modernia sähköpianoa voi soittaa kuulokkeet korvilla muita häiritsemättä. Koska piano ei ollut hyväksyttyjen hankintojen listalla, on soittoharrastuksen aloittaminen siis jäänyt haaveeksi.

Muutoksessa piilee kuitenkin mahdollisuus. Nyt, kun asumisjärjestelyni ovat muuttuneet, tartuin oitis tilaisuuteen. Lähes 50-vuotiaan naisen päättäväisyydellä, päätin kapinoida: Ostin pianon ja aloitin sen soittamisen!

Oppimisen riemua

Koska olen systemaattinen ihminen, lähestyin soittoharrastusta tutkimalla tämän hetken opetusmetodeja: Vertailun päätteeksi päädyin SimplyPiano opetussovellukseen. Ja vaikka kysymyksessä on siis omaksi iloksi soittelu, asetin tavoitteeksi soittaa 3-4 kertaa viikossa noin 15 minuuttia kerrallaan. Tavoitteenasetannan logiikka on selkeä: Piano- ja sovellusinvestoinnille pitää saada vastinetta, mutta siitä ei saa tulla liikaa paineita.

Soittoharrastukseni on lähtenyt mukavasti käyntiin. Vaikka aluksi tuntui siltä, että erityisesti vasemman käden sormet eivät tottele aivojen antamia käskyjä, niin parissa kuukaudessa olen ainakin omasta mielestäni edistynyt huomattavasti. Uuden oppiminen on kivaa, etenkin kun sovellus antaa palautetta välittömästi. Pääasia on siis kuitenkin se, että opin uutta ja koen oppimisen riemua.

Soittaminen rauhoittaa ja antaa aivoille siivet

Ehkäpä sattumalta olen soitellut iltaisin, kun olen lopetellut työnteon, eli käytännössä yhdeksän jälkeen. Sen tuloksena olen huomannut mielenkiintoisen asian: Olen nukkunut paremmin. Ja tullut siihen tulokseen, että se johtuu soittamisesta. Olisiko niin, että keskittyminen tekemiseen auttaa ”pysäyttämään ajattelun” ja siten rauhoittaa mielen. Soittaminen on samantapaista kuin painonnosto, se vaatii onnistuakseen 100% keskittymistä asiaan. Ja illan keskittymisellä näyttäisi olevan rauhoittava vaikutus minuun.

Myös tutkimusten mukaan musiikilla on positiivinen vaikutus aivojemme hyvinvointiin. Se mm. parantaa terveyttä, mielialaa ja hoksottimia. Musiikki antaa aivoille siivet.  Kuitenkin jotta musiikki voi vaikuttaa, sen täytyy myös miellyttää kuulijaansa. Onneksi me ihmiset olemme taitavia löytämään sellaista musiikkia, joka piristää tai rauhoittaa juuri meitä. Siinä en tosin ole huomannut eroa: Minulle ei toistaiseksi tunnu olevan suurta merkitystä mitä soitan – pääasia on, että soitan.

Pohdintaa musiikista eri näkökulmista

Lähestyin musiikkia myös työn kautta pari viikkoa sitten, kun juttelin Teoston toimitusjohtajan kanssa tekijänoikeuksien tulevaisuudesta. Musiikkitoimiala on käynyt läpi useita disruptioita, ja loppua ei näy. Valta on siirtynyt levy-yhtiöiltä enemmän ja enemmän artisteille ja striimauspalveluille. Eikä disruptio ole vielä lopussa: Uudet teknologiat, kuten lohkoketju mahdollistavat uudenlaisen tekijänoikeuksien hallinnan, jonka puolesta puhuu mm. artisti Imogen Heap.

Eikä siinä vielä kaikki. Tekoäly voidaan valjastaa myös luomaan musiikkia. Se voidaan ”opettaa” erilaisilla tyylilajeilla, ja lopputuloksena voi olla musiikkia, joka esimerkiksi kuulostaa Mozartilta tai Lady Gagalta, mutta ei kuitenkaan sitä ole. Mielenkiintoista on myös yhdistää musiikkia dataan: Tältä kuulostaa Marimba in the snow, joka kuvaa lumen määrää Helsingissä. Asiaa pohtiessamme, heräti kysymys kuka omistaa tekijänoikeudet? Onko se ihminen, joka päättää käyttää tekoälyä vai tekoäly itse – ja mikä on alkuperäisen musiikin luojan rooli?

Musiikki on siis tärkeä asia. Se herättää tunteita ja luo tunnelmaa. Ja riippumatta siitä onko kysymyksessä musiikin kuuntelu, tuottaminen tai sen luominen itse tai koneen avulla, musiikissa on taikaa!