Tipaton Tammikuu?

Unelmakartta on tehty ja vuosi 2021 on lähtenyt käyntiin. Sen ensimmäiset viikot ovat olleet sopivan puuhakkaita: Tekemistä on riittänyt, mutta paluu arkeen ei ole tuntunut ylivoimaiselta. Pikemminkin olen kokenut, että vuodenvaihteen lepo teki tehtävänsä. Sen vaikutuksen huomaan hyvässä ja pahassa. Muutama joulukilo höllyy vyötäröllä – mutta toisaalta uni on hyvälaatuista, syke on palautunut normaalilukemiin ja sen myötä valmiustaso on hyvä. Rutiinien rikkominen ja toisaalta niihin palaaminen siis kannattaa – tai niin ainakin luulen. Seuraavassa juttua stressitekijöistä, ja ei-tieteellistä omakohtaista tarkastelua eri näkökulmista.

Stressitekijöiden haltuunotto

Stressi on hyvä renki, mutta huono isäntä. Olen huomannut, että minua stressaavat erityisesti ajankäytön hallinta, kanssaihmisten epäloogiset reaktiot ja yleinen epävarmuus.

Ajankäytön hallinta: Olen luonteeltani suorittaja. Tarvitsen tavoitteita toimiakseni tehokkaasti ja parhaimmillaan saan paljon aikaan. Tehokkaaksikin minua on kutsuttu! Mutta. Aina en innostukseltani huomaa sitä, että kivatkin asiat stressaavat. Kun tekemistä on paljon, tunnit loppuvat päivistä ja päivät viikoista. Iän myötä olen oppunut, että ajankäytön hallinta on loppujen lopuksi yksinkertainen asia: Sen sijaan, että stressaisin tekemättömistä töistä, lähestyn niitä kalenterin kautta. Aikataulutan tekemättömät työt ja toisaalta myös levon. Olen vuosien varrella muutaman kerran ”juossut päin seinää” – ja oppinut kantapään kautta säätelemään tekemistä. Ja myös opetellut sanomaan ”ei”, asettamaan tavoitteita ja pitämään kiinni omista rajoistani. Aina se ei kuitenkaan onnistu, sillä Deadlinet ovat yleensä tiukkoja ja asiakkaiden odotukset samoin.

Epälooginen käyttäytyminen: Vaikka insinöörinä haluaisinkin ajatella, että ihmiset käyttäytyvät loogisesti näin ei aina ole. Vaikka yritänkin päästää irti harmituksesta, kun asiat eivät töissä tai kotona mene niin kuin olen suunnitellut tai niin kuin on sovittu, se ei aina onnistu vaan stressitaso nousee. Koska en voi muuttaa muiden käyttäytymistä, olenkin yrittänyt muuttaa omaa suhtautumistani. Yrittänyt ymmärtää muiden näkökulmia ja toisaalta hyväksynyt muutokset parhaan kykyni mukaan.

Epävarmuuden sietäminen: Yrittäjänä ja kolmen tytön äitinä olen oppinut suunnittelemaan asioita etukäteen, kommunikoimaan ne vastaanottajan tarpeet ja aikakäsityksen huomioiden ja hyväksymään sen, että muutoksia tapahtuu. Koronavuoden suurin epävarmuustekijä liittyy yleiseen epävarmuuteen: Yrittäjän aikahorisontti on pahimmillaan kädestä suuhun – ja parhaimmillaankin vain muutaman kuukauden eteenpäin. Yksityiselämässä stressiä lisää se, että kun kivat viikonloppusuunnitelmat ovat peruuntuneet koronakaranteenien tai muiden yllättävien muutosten seurauksena useamman kerran, pettymys ja harmitus saavat tilaa. Päivä kerrallaan eläminen ei ole helppoa, mutta tässä tilanteessa ainoa tapa hallita stressiä.

Perusta kuntoon: Hyvä arki

Unelmakartalleni piirtyi kuva hyvästä arjesta. Nauttiminen kivasta kodista, yhdessäolosta ystävien kanssa ja riittävä liikunta, lepo ja hyvä ruoka. Vuoden ensimmäisten viikkojen aikana olenkin ottanut arkea haltuun. Ja todennut seuraavat asiat:

Liikunta: Joulun ja uudenvuoden välillä lähinnä kävelin. Se oli tervetullut tauko 4-5 treenin viikkotahtiin. Normaaliin treenirytmiin paluu ei kuitenkaan sujunut vaikeuksitta. Ensimmäisen salitreenin jälkeisenä päivänä pääsin hädin tuskin kävelemään. Joka paikkaa särki. Ensimmäinen viikko sujuikin palautellessa. En voinut kuin ottaa rauhallisen alun – muuhun en yksinkertaisesti kyennyt. Nyt parin viikon jälkeen olo alkaa normalisoitua ja treenikin on alkanut taas sujua. Tauon vaikutuksen huomasin tänäaamuna lenkiltä tullessani kun Garmin kertoi, että statukseni on ”peaking”. Nyt pitäisi vain löytää sopiva kisa!

Ruoka(ja juoma)valio: Pyrin syömään säännöllisesti ja laadukkaasti, ja mielestäni onnistunkin siinä kohtuullisen hyvin. Joululomalla säännöllinen ruokailurytmi häiriintyi ja laadukas ravinto tarkoitti loputtomasti pipareita, juustoa, suklaata ja tavallista useampia alkoholiannoksia. Niiden vaikutus näkyy vyötäröllä nopeasti. Alkoholin vaikutus näkyy myös leposykkeessä, ja vaikuttaa unen laatuun. Joten vaikka herkuttelu kivaa onkin, on vuoden alusta ollut kiva palata normaaliin ateriarytmiin. Ja jättää viinin tissuttelu väliin.

Uni: Vaikka stressitasoni nousikin vuoden loppua kohti, onnistuin kokonaisuuden hallinnassa kohtuullisesti. Nukuin riittävästi, ja uskonkin, että siihen auttoi säännöllinen talviuinti ja työtuntien rajoittaminen iltaisin. Joululomalla huomasin muutaman mielenkiintoisen asian. Ensinnäkin REM -unen määrä nousi ja tuntui siltä, että näin enemmän unia. Ja minkälaisia! Viime viikkojen aikana olen mm. antanut koronarokotuksia, hoitanut puutarhaa, ajellut vuoristoradalla ja lentänyt. Sanomattakin on selvää, että laadukas uni näkyy jaksamisessa ja vireystilassa.

Mitä opimme tästä?

Otsikkoa mukaellen pohdin vuoden alussa tipattoman tammikuun pitämistä osana paluuta arkeen. Mutta tulin siihen tulokseen, että kaikenlainen ”ehdoton kieltäytyminen” ei ole minua varten. Nyt kun työelämän vauhti alkaa jälleen kiihtyä ja erilaiset projektit pyörähtävät toden teolla käyntiin, on hyvä katsoa taaksepäin ja eteenpäin. Oppia menneestä ja suunnitella tulevaa.

Stressitön elämä tai tipattomuus eivät ole minua varten. Tarvitsen aikatauluja ja tavoitteita. Ilman niitä en saa mitään aikaiseksi. Haluan nauttia hyvästä viinistä ja ruuasta ystävien kanssa. Mutta tehdä sen tiedostaen: Tunnistaa stressitekijät ja ottaa niitä haltuun parhaan kykyni mukaan. Ja ennen kaikkea elää hyvää elämää – tammikuun jälkeenkin!

PS. Stressitekijöiden haltuunotossa käytän erilaisia mittareita. Ouran antama tieto aktiivisuudesta ja unen laadusta on hyvä apu, samoin Garminin tieto siitä miten treeni kulkee. Oheisena vielä kansikuvan dataa joka mielestäni todistaa ainakin seuraavat asiat: 1) Olen oppinut nukkumaan. Vaikka stressitaso nousikin loppuvuotta kohden, uni pysyi laadukkaana. 2) Stressi TODELLAKIN vaikuttaa leposykkeeseen! 3) Valmiustila paranee levon seurauksena (TA-DAA!) ja 4) Lepo todellakin parantaa suorituskykyä!