Innovaatiotohtori maistaa omaa ”lääkettään”

Nykyisin kun joku kysyy mitä teet työksesi niin vastaus ei ole ihan suoraviivainen. Edellisessä elämässä kun olin ns. ”oikeissa töissä” oli helppoa sanoa, että olen Sari Koneelta, Elisalta tai Nokialta. Tämänhetkistä toimintaani voisi kuvata ilmaisulla keikkatyöläinen, frelancer tai jopa ”supertemp”, termi jota Harvard Business Review käyttää kuvaamaan vapaita agentteja, jotka tulevat hätiin, kun tarvitaan osaamista ja muutosta alulle panevaa voimaa. Näistä houkuttelevin ilmaus on ehkä ”vapaa agentti” sillä kukapa ei haluaisi agenttimaista jännitystä elämään.

Jotta toimintamallini tulisi selväksi, niin pohdin omaa liiketoimintaani ekosysteemiviitekehyksen kautta. Kirjoittelin viime kuussa Turun Yliopiston johtamisen blogiin ekosysteemien, alustojen ja verkostojen eroista, ja tuo viitekehikko toimii hyvänä tapana kuvata myös kaltaiseni vapaan agentin toimintaa. .Siitä lisää alla. Ja jos haluatte lukea teoreettisemman näkökulman aiheesta kannatta lukea alkuperäinen teksti – tässä kirjoituksessa enemmänkin esimerkinomaista yleistystä.

Teoriaa: Verkostot, alustat ja ekosysteemit

Ensin siis hiukan teoreettista taustaa aiheen tiimoilta: Erottelen verkostot yhteistyö- ja liiketoimintaverkostoihin, ja asemoin niiden lisäksi alustat ja ekosysteemit seuraavanlaiseksi ”tiekartaksi”.

Yhteistyöverkostot (vasen yläkulma) ovat luonteeltaan joko jäsenyyspohjaisia tai väljempiä verkostoja, jotka rakentuvat aikaisemman yhteisen kokemuksen perusteella. Tällaisia verkostoja on monenlaisia – esimerkkeinä vaikkapa Kauppakamari ja erilaiset toimiala- ja edunvalvontajärjestöt ja erilaiset alumniyhdistykset ja epäformaalimmat verkostot. Niissä sopimusrakenne on väljä, ja jos rahaa liikkuu, se on tyypillisesti jäsenmaksu tai tapahtumien osallistumismaksu. Liiketoimintaverkostot (vasen alakulma) muodostuvat tiukahkon sopimusrakenteen ympärille. Niissä sovitaan tyypillisesti toimitettavat palvelut, määrät, laadut ja hinnat. Tällaisia verkostoja ovat erimerkiksi hankinta-, jakelu- ja ulkoistusverkostot. Alustat (oikea alakulma) ovat merkittävä osa päivittäistä toimintaamme. Alustan tuottajalle liiketoimintamalli on joko freemium, tai suoraviivainen osuus liikevaihdosta. Käyttäjällä neuvotteluvoimaa harvoin on, eli kumppanit usein hyväksyvät käyttöehdot, ja hinnat lähes sellaisenaan. Alustojen rakentaminen vaatii kuitenkin aikaa ja kriittistä kumppanimassaa. Siksi ne ovat aikajänteellä kauempana verkostoista. Ekosysteemit (oikealla ylhäällä) sen sijaan ovat sopimuksellisesti epämääräisempiä. Niille luonteenomaista on yhdessä kehittäminen ja yhteisten ongelmien ratkaiseminen ilman 100% ymmärrystä lopputulemasta. Ekosysteemeissä on kuitenkin myös rakenteita, joilla mahdollistetaan yhteistyö sovittujen pelisääntöjen puitteissa.

Selkeää kuin muta? Jos ei, niin kannattaa jatkaa lukemista, ja tarkastella miltä ”tiekartta” näyttää vapaan agentin näkökulmasta.

Vapaan agentin tiekartta

Yrityksen arvonluonnin näkökulmasta on tärkeää ymmärtää verkostojen, ekosysteemien ja alustojen ero. Asian havainnollistamiseksi piirsin yksinkertaisen kartan vapaan agentin näkökulmasta – ja päädyin seuraavanlaiseen kuvaan.

Olen mukana monenlaisissa verkostoissa (oikea yläkulma). Esimerkiksi Kauppakamarin Naisjohtajat, Board Professionals, Kaato ja kansainvälisesti ISPIM, eli innovaatiojohtamisen osaajien kansainvälinen verkosto. Näiden lisäksi olen myös mukana erilaisissa vapaamuotoisissa verkostoissa, joista ylivoimaisesti tärkeimmät liittyvät jollakin tavalla aikaisempiin työnantajiin (Nokia, Kone, Elisa) tai opiskeluun – esimerkiksi LUT:n ja IMD:n alumniverkostot ovat mielenkiintoisia yhteisöjä, jossa voi tavata erilaisia ihmisiä. Verkostoissa on voimaa. Niiden kautta syntyy normaalioloissa satunnaisia kohtaamisia mielenkiintoisten ihmisten kanssa. Poikkeusoloissakin verkostot kantavat – yhteinen tausta kertoo omalta osaltaan arvomaailmasta ja auttaa löytämään yhteisen sävelen. Ja joskus jopa uusia liiketoimintakumppaneita.

Liiketoimintaverkostot ovat kuitenki asia erikseen. Niissä kumppanuus määräytyy sopimusten perusteella. Freelancerina teen yhteistyötä monenkin toimijan kanssa. Olen mukana Hanken & SSE:n Executive Education – ja Turun Kauppakorkean Executive Education -verkostoissa sovituilla päivähinnoilla. Samanlainen logiikka toimii Spinversen kanssa – teemme yhteistyötä ja myös kehitämme asioita yhdessä, mutta projekteissa teen töitä sovitun sopimusraamin puitteissa.

Alustat, esimerkiksi LinkedIn on tärkeä verkostojen moottori. Yksityishenkilön näkökulmasta ne formalisoivat verkostojen kautta syntyneitä yhteyksiä ja myös laajentavat verkostoja. Sen sijaan ekosysteemit ovat mielenkiintoinen osa toimintaani. Niistä tärkeimpiä ja pysyvimpiä ovat Innovation Home ja Turun Yliopisto. Edellisessä olen mukana hallituksen jäsenen ominaisuudessa, ja jäkimmäisessä tutkijan roolissa. Molemmat ovat tärkeitä: Innovation Homen luokittelen liiketoimintaekosysteemiksi. Sen jäsenenä olen osa yhteisöä joka jakaa samanlaisen arvomaailman ja auttaa toisiaan kehittämään asioita eteenpäin. Turun Yliopistossa olen osa tutkijaekosysteemiä, josta löytyy apua ja tukea – sillä työskentelemmehän kaikki samantyyppisten ongelmien ratkaisemiseksi. Niiden välissä olevat kuplat, erilaiset innovaatioekosysteemit ”tulevat ja menevät”, eli olen tyypillisesti mukana esimerkiksi ekosysteemin rahoitusvaiheessa tai sparraamassa tekemistä.

Lopputulos vai matka?

Ylläolevissa kuvissa on monta mielenkiintoista ulottuvuutta. Toisaalta se, miten näemme omat verkostomme ja niiden merkityksen. Toisaalta se, minkälaisiin liiketoimintamalleihin kiinnitymme ja miten toimimme. Arvon luonnin näkökulmasta mielenkiintoisinta kuvassa ei kuitenkaan ole se, missä ”kuplassa” ollaan vaan se, miten siirtymät eri ”kuplien” välillä tapahtuvat. Ekosysteemi kun ei varsinaisesti myy mitään. Eikä vapaamuotoinen verkostokaan jos poisluetaan jäsenmaksut. Mutta sen sijaan liiketoimintaverkostoissa tapahtuu – siellä syntyy kauppaa, kun asiakas ostaa kokonaisuuden, jonka verkoston keskiössä olevat toimija toimittaa. Verkostossa moni toimija on siis integraattorin roolissa, jonka vastuulla on ymmärtää asiakastarve, koota parhaat osaajat ja luoda kaupallinen sopimusrakenne, jonka puitteissa toimitaan. Näinollen myös ekosysteemeissä toimittaessa on hyvä miettiä miten siirtymä kaupalliseen toimintaan tapahtuu, ja minkälainen liiketoimintamalli – verkosto tai alusta syntyy.

Mutta palatakseni alkuun, eli siihen miten innovaatiotohtori toimii. Vapaana agenttina olen kiinnittynyt useampiin ekosysteemeihin ja verkostoihin. Asiakkaan näkökulmasta innovaatiotohtori kouluttaa, konsultoi ja tutkii osana kokonaisuutta. Yhteistyökumppaneita kuitenkin löytyy niin verkostoista kuin ekosysteemeistäkin – ja usein alustojen mahdollistamana. Riippumatta siitä, kenen kanssa yhteistyötä teen ja missä muodossa, läpinäkyvyys ja luottamus ovat kaikissa keskiössä. Pienen ja ketterän yrittäjän yhteistyökumppaneiden joukko elää koko ajan. Ja se tekee toiminnasta paitsi epävarmaa, mutta mielenkiintoista.

PS. Jos kiinnostuit, niin ota yhteyttä – innovaatiotohtori on valmiina ratkaisemaan mitä erilaisimpia ongelmia. Ja etsimään juuri oikeat kumppanit tekemiseen – verkostoista tai ekosysteemeistä!