Kun puhutaan innovaatioista ja innovatiivisuudesta, puhutaan usein start-upeista – pienistä yrityksistä, joiden tarkoituksena on kehittää uutta liiketoimintaa ratkaisemalla tiedostettu ongelma uudella tavalla. Eli siis innovoimalla. Start-up yrittäjän tuntomerkkejä ovat vankkumaton usko ja intohimo omaan tekemiseen. Haasteena on saada muu maailma, erityisesti asiakkaat ja rahoittajat vakuutettua siitä, että innovoitu ratkaisu on entisiä parempi. Koska yrittäjän taskut ovat harvoin täynnä rahaa, aikaa kuluu alkuvaiheessa eri tahojen vakuutteluun, eli pitchaamiseen.

Mistä on hyvä hissipuhe tehty?

Hyvän pitchin pitäisi olla lyhyt ja ytimekäs, ja ehkä siitä syystä sitä usein kutsutaan hissipuheeksi. Sen kestolle on vaikea laittaa täsmällistä aikarajaa, hissimatkan pituus kun vaihtelee riippuen siitä asuuko suomalaisessa viiden kerroksen kerrostalossa vai kiinalaisessa lähiössä, jossa kerroksia on reilut parikymmentä. Riippumatta siitä, lyhestä virsi kaunis.

Hissipuheen tarkoituksena on luoda vankka usko siihen, että start-up:n ongelma on ratkaisemisen arvoinen, sen ratkaisu on toteutuskelpoinen niin teknisesti kuin kaupallisestikin, ja ennen kaikkea, että koossa on tiimi, joka pystyy tekemään tuon kaiken. Sisällön jäsentelystä voi hakea apua esimerkiksi Piilaakson pitching -oppaista, joista esimerkkejä allaolevissa kuvissa. Kun asiaa on paljon ja aikaa vähän, kannattaa hissipuhe valmistella huolellisesti ja harjoitella vielä huolellisemmin.

Suomalaista hulluutta ja sisua

Pelkkä valmistelu ja harjoittelu ei kuitenkaan aina riitä. Suomalainen hulluus tai oikeammin sisu oli tarpeen viime viikolla Oulussa järjestetyssä Polar Bear Pitching -tapahtumassa, jossa start-up:t harjoittelivat lyhyttä ja ytimekästä esitystapaa huomattavan motivoivissa olosuhteissa – eli pitchaamalla avannosta käsin. Juttelin pari viikkoa sitten Disken Timo Kettusen kanssa aiheesta, kun hän valmistautui viikon koitokseen. Harjoitus tekee mestarin: Iltalehden bloggarinakin tunnetun ja Terveysmyrskyä luotsaavan Timon hymy ei hyytynyt hetkeksikään haastavista olosuhteista huolimatta.

Tohtori tutkii

Vaikka en päässytkään todistamaan Polar Bear pitchingiä paikan päälle, heräsi kuvamateriaalin ja streamin tallenteiden seurauksena halu kokeilla miltä avanto tuntuu. Omat fiilikseni ovat kaksijakoiset: Aktiiviliikkujana olen tietoinen siitä, että kylmäaltistuksella voi olla positiivinen vaikutus esimerkiksi palautumiseen. Sisäinen mukavuudenhaluinen vilukissani vetoaa kuitenkin siihen, että positiivisia vaikutuksia ei ole kiistattomasti todistettu. Tuumasta toimeen ja autoon: Kun päätin vuosien tauon jälkeen kokeilla miltä avanto tuntuu, huristelin Lohjansaareen, jossa isäni, innokas avannossakävijä, pitää mökkirannassa avantoa auki. Lähempääkin avantoja olisi toki löytynyt, mutta halusin hakea vauhtia saunan lämmöstä, ja se ei läheisillä Espoon talviuintipaikoilla onnistu.

Avannosta on ”jäätävää” hyötyä

Minun avannossaoloaikani jäi niin lyhyeksi, että sillä ei varmasti pitching kisaa voitettaisi. Kokemus oli kuitenkin positiivinen: Kävin hyisessä vedessä yhteensä kolme kertaa. En hakenut julkisuutta tai rahaa, mutta sain jotakin paljon parempaa: Nukuin seuraavana yönä kuin tukki.

PS: Hatun, tai ehkä ennemminkin pipon nosto siis kaikille niille jotka tällä viikolla pitchasivat avannosta käsin. Kisan voitti ArtiSun, joka valmistaa kasvien kasvun optimoivia LED-valaisimia. Innovaatiokentän ”viileyden” ovat havainneet myös suuret yritykset ja julkinen sektori: Start-up hissipuheiden lisäksi omansa pitivät mm. ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen sekä OP ja Danske käsikädessä viestinään yhteistyön tärkeys. Minusta mikään ei ole ”jäätävämpää” kuin se, että pienen pohjoisen maan eri toimijat yhdistävät voimansa edistääkseen innovaatiota.