Viime viikon pienen sekasortoisuuden jälkeen elämä on palannut uomiinsa, ja tohtori normaalimmalle tehokkuuden tasolle. Tämä viikko sujui jo aikataulussa ja ilman suurempia kommelluksia. Vaikka viikkoon mahtui muutama sateen ja liikenteen aiheuttama melkein myöhästyminen, onnistuin olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja pääsin tekemiseen kunnolla kiinni niin töissä kuin treeneissäkin. Ensimmäiset onnistuneet tempaukset kesäloman jälkeen ruokkivat positiivista virettä, vaikka viikon kuluessa eteen tuli muutamakin tilanne, joissa jäin miettimään kuinka paljon se, miten maailmaa katselemme vaikuttaa kykyymme ratkaista eteen tulevia haasteita ja ongelmatilanteita.
Puolitäysi vai puolityhjä
Olin perjantaina kuunteluoppilaana Hanken & SSE:n Business Lead -ohjelmassa, joka tukee korkeasti korkeasti koulutettujen pakolaisten työllistymistä Suomessa. Energia huoneessa oli korkealla, kun osallistujat pohtivat suomalaisuutta ja tapaamme tarkastella maailmaa, hiukan huvittuneeseen sävyyn. Eikä turhaan, sillä meistä kantasuomalaisista jokainen tuntee varmasti ihmisiä, joiden elämässä isot palaset ovat kohdallaan, mutta joiden elämä tuntuu olevan jatkuvaa kamppailua. Pienikin luomi on vähintäänkin ihosyöpä, lapsen saama seiska on osoitus siitä, että jälkeläinen on turmion tiellä tai yksi sadepisara enteilee kaatosadetta. Ja niin edelleen.
Tohtorin tuumaus: Kyvykkyytemme tehdä uusia asioita tai ylipäätään saada asioita aikaan liittyy tapaan, jolla hahmotamme maailmaa. Kannattaa siis etsiä mahdollisuuksia eikä uhkia. Kun muistamme etsiä mahdollisuuksia, lasi on puolitäysi, ja veden sijasta siinä voi olla vaikkapa viiniä.
Painovoima on olemassa, halusimmepa tai emme
Mahdollisuuksien hahmottaminen ei yksin riitä. On myös terveellistä muistaa, että on paljon asioita, joihin voimme vaikuttaa ja niitä, joihin emme voi vaikuttaa, vaikka kuinka haluaisimme. Toisten ihmisten muuttaminen on yksi yleisimmistä ”painovoimaongelmista” joihin törmään päivittäin. ”Harrastaisin liikuntaa, mutta en millään ehdi, kun on työ ja lapset.” tai ”Töissä on vaikeaa, kun se yksi kollega on ihan kamala.” tai vielä useammin ”no kun se nyt on sellainen”.
Maailmassa on paljon ongelmia, joihin emme voi vaikuttaa. Ihmisillä on omia vakiintuneita toimintamalleja. Koulu ja harrastukset alkavat tiettyihin aikoihin. Töissä pitää käydä. Kuitenkin uskon siihen, että raamien sisällä on paljon asioita, joihin voimme vaikuttaa omilla toimillamme.
Tohtorin tuumaus: Asioiden muuttaminen vaatii sitä, että suuntaamme huomion ”oikeisiin” ongelmiin, eli niihin, joiden ratkaisun avaimet ovat omissa käsissämme, ja jätämme turhan rutinan sikseen.
Ratkaisu vai ongelma
Kun katselemme maailmaa avoimin silmin ja keskitämme huomion asioihin, joihin voimme vaikuttaa, olemme jo pitkällä. Maailma ei vielä muutu, mutta näyttää sen jälkeen erilaiselta. Ongelmanratkaisussa on kuitenkin vielä yksi vaihe, jota ei kannata väheksyä. Meidän pitää päättää keskitymmekö ongelmaan vai ratkaisuun. Erityisesti kehitysorganisaatioissa, joissa olen työskennellyt vuosien varrella paljon, kulutetaan paljon aikaa voivottelemalla ongelmia – joiden olemassaolo on itse asiassa koko ko. organisaatioiden olemassaolon edellytys. Sillä kehitysorganisaatiolla ei ole mitään virkaa valmiissa maailmassa?
Tohtorin tuumaus: Vaikka ongelmien hahmottaminen on toki tärkeää, on paljon tärkeämpää keskittyä ratkaisuvaihtoehtojen etsimiseen. Se pitää mielen virkeänä ja asenteen positiivisena!
Vahvuus vai heikkous
Eikä siinä vielä kaikki. Olipa kysymyksessä yksilön kehitys tai vaikkapa tuotekehityshanke, on usein tehtävä valintoja erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen suhteen. Kuunneltuani olympiamitalisti John Coylen ajatuksia Tiffany Bovan mainiossa podcastissa, jäin miettimään, että sorrumme usein heikkouksien korjaamiseen vahvuuksien vahvistamisen sijasta.
Insinöörivetoisessa maailmassa, suunnataan usein resurssit tuotteen ominaisuuksien viilaamiseen: Tehdään kipailija-analyysi, jossa puretaan tuote osiin ja mietitään mitä kilpailija on tehnyt paremmin. Ja sitten tehdään kehityspäätökset analyysin perusteella. Onneksi tänä päivänä osataan innovoida laajemminkin. Uskon vahvasti siihen, että kannattaa lähteä liikkeelle asiakastarpeesta, ja siitä mitä oma organisaatio tekee hyvin. Ja sen jälkeen keskittyä asiakkaan tarpeen kannalta olennaisiin asioihin, ja vahvistamaan omia vahvuuksia. Sama pätee myös meihin ihmisinä. Mietimme omaa olemistamme heikkouksien kautta ja määrittelemme kehityskohteita niiden mukaan. Introvertistä tulee harvoin ekstroverttiä, tai innovatiivisesta visionääristä tarkkaa numeronisseä. Tai sprintteristä maratoonaria.
Tohtorin tuumaus: Muuttuvassa maailmassa on paljon tilaa parantaa ja innovoida. En toki sano, että heikkoudet pitää jättää huomiotta, mutta uskon, että keskittymällä vahvuuksiemme kehittämiseen, meillä on huomattavasti isompi mahdollisuuksien joukko mistä valita ja paremmat onnistumisen mahdollisuudet.
Maailma on täynnä ongelmia – ja se on hyvä juttu?
Vaikka edellä mainitut neljä pointtia voivat olla liikaa entiselle pääministerillemme, kannattaa ne muistaa, jos haluaa kasvaa ihmisenä tai kehittyä innovatiivisena organisaationa. Maailma on mahdollisuuksia täynnä, ja niiden näkeminen on paljon helpompaa, jos ympäristöä tarkastelee mahdollisuuksien kautta ja keskittyy ratkaisemaan ongelmia, joihin voi itse vaikuttaa. Ja kun oikea ongelma on löytynyt ratkaisukeskeisyys ja vahvuuksien vahvistaminen auttavat pitämään positiivista virettä yllä.
Lehtien lukeminen ei tänä päivänä ruoki positiivista asennetta. Talousuutiset enteilevät tuhoa. Ilmastonmuutos roihuaa samaan tahtiin Brasilian sademetsien kanssa. Maailma on täynnä ongelmia. Tai ratkaisumahdollisuuksia? Meistä riippuu, miten maailmaa hahmotamme, minkälaisia ja miten ongelmia ratkaisemme. Maailma tarvitsee positiivista asennetta ja muutoksen tekijöitä.
Loppukevennys: Esimerkiksi tenniksessä olen tänä kesänä keskittynyt korjaamaan kämmenlyöntini heikkoutta. Nyt kun se on paremmassa kunnossa, voin jatkossa kehittää vahvuuksiani. Varokaa vain pelisiskot: Kun keskityn liikkumisen, alakierteisen rystyn ja vahvan syötön kehittämiseen tennikseni nousee varmasti uudelle tasolle.
