Jos luet tätä olet todennäköisesti tavalla tai toisella tekemisissä innovaatioiden kanssa. Tai yleisesti kiinnostunut aiheesta? Niin minäkin. Jopa intohimoksi asti. Siksipä haluan ihan aluksi kertoa salaisuuden:”Innovaatiot ovat kuin teinien puhe seksistä. He eivät tiedä mistä puhuvat ja kuitenkin haluavat lisää.”

Tämän blogin tarkoituksena on tuoda innovaatiokeskusteluun lisää ulottuvuuksia. Murtaa myyttejä siitä, mitä innovaatio on ja mitä se ei ole. Lyhyesti sanottuna varmistaa, että kun puhumme innovaatiosta, tiedämme mistä puhumme.

Tippa akateemisuutta (ei tapa)

Innovaatio ei ole yksiselitteinen asia. Pelkästään sen määritteleminen on tuottanut satoja, jos ei tuhansia sivuja tieteellistä tutkimusta, jossa poraudutaan innovaation eri ulottuvuuksiin. Myös minä kannoin väitöskirjassani oman korteni tuohon määritelmien kekoon. Tässä siis innovaation lyhyt oppimäärä: Innovaatio voi olla ainakin tuote, sovellus, ratkaisu, prosessi, liiketoimintamalli tai kyvykkyys – tai niiden yhdistelmä. Viime vuosien aikana innovaatioiden kehitys on laajentunut yksittäisistä tuotteista tai ratkaisuista alustoihin ja ekosysteemeihin. Voidaankin sanoa, että innovaatio on sitä arvokkaampi, mitä enemmän sitä käytetään. Innovaatioiden ja innovatiivisuuden haarukointi kannattanee siis aloittaa siirtämällä akateeminen malli käytäntöön, ja tarkastelemalla innovaatioiden erilaisia ulottuvuuksia (tuote, prosessi, palvelu, ekosysteemi, alusta, kyvykkyys) esimerkkien kautta.

Innovaatio on tuote

Sovellusten, ekosysteemien ja alustatalouden aikakaudella puhtaat tuoteinnovaatiot alkavat olla harvassa. Tai sitten eivät? Nopean ajatusprosessin tuloksena mieleeni tulivat ainakin Fidget spinner ja Magisso -kakkulapio. Edellinen on alun perin stressileluksi 90 -luvulla suunniteltu sormin pyöriteltävä lelu, joka valloitti maailman 2017. Varovaiset arviot myyntiluvuista liikkuvat kymmenissä miljoonissa, todellinen luku lienee huomattavasti suurempi. Toinen loistava esimerkki on suomalainen kakkulapio, jonka avulla kakun leikkaaminen onnistuu kömpelömmältäkin. Jälkimmäiseen liittyy vahva design -elementti, Magisso ei vain helpota kakun leikkaamista, se myös miellyttää silmää.

Innovaatio on prosessi

Prosessi-innovaatiot lähtivät liikkeelle tarpeesta tuotannon tehostamiseen. Liukuhihnalta edettiin solutuotannon kautta automaatioon. Lempiesimerkkini prosessi-innovaatiosta on Amazonin ohella espanjalaisen Zaran logistiikkajärjestelmä. Nopean muodin maailmassa arvolupaus kuluttajille on tuore design ja edullinen hinta. Näiden tuottaminen vaatii ymmärrystä siitä mikä myy ja jatkuvasti muuttuvaa valikoimaa. Ne puolestaan edellyttävät joustavaa tuotantoa ja nopeaa logistiikkaketjua, jotka Zara, tai oikeammin sen emoyhtiö Inditex on hionut kellontarkaksi.

Innovaatio on tuote + palvelu

Tuotteen ympärille rakennetut palvelut ovat suurimmalle osalle meistä arkipäivää. Monen käyttöesineen tai kulutustavaran, tai jopa elintarvikkeen arvoa voidaan lisätä tuomalla sen kylkeen palveluelementtejä. Niiden kehitystä rajoittaa vain kyky ymmärtää tuotteiden käyttäjiä. Yksinkertaisia tuote + palveluinnovaatioita ovat erilaiset verkkopalvelut: Verkkopankit, -kaupat ja muut palvelut. Oma suosikkini arjen helpottamiseksi on Prisman foodie.fi – jonka käyttöliittymä on hyvä ja noutopalvelu toimii kuin junan vessa.

Innovaatio  on tuote + palvelu + ekosysteemi

”Kaikki” itseään kunnioittavat innovaattorit puhuvat ekosysteemiajattelusta. Niinpä minäkin.  Lempiesimerkkini ratkaisu- ja ekosysteemi-innovaatiosta on Applen ohella Tesla, jonka autot ovat paitsi virtaviivaisia, myös personoituja sovelluksen avulla. Auto on kuitenkin vain jäävuoren huippu, akkuteknologia ja latausasemaverkko ovat osa Teslan ekosysteemiä. Tavallisetkin esineet, asiat ja hyödykkeet heräävät eloon sensorien avulla. Kun niiden tuottamaa dataa on tarpeeksi voidaan sitä analysoida ja siitä oppia, tai opettaa. Datan analysoiti, tekoäly, lohkoketju – siinä muutamia esimerkkejä ekosysteemiajattelun mahdollistajista. Jännityksellä odotan mitä 2018 tuo tullessaan.

Innovaatio on kyvykkyys

Edellä mainittuihin esimerkkeihin erilaisista innovaatioista liittyy myös kyvykkyyksiä. Prosessi-innovaationa mainittu Inditex taitaa myös asiakaslähtöisen brändin ja valikoiman kehittämisen, sama logistiikkaketju palvelee kaikkia yhtiön brändejä. Siinä missä teinityttäreni asioivat Zarassa, on minun päästävä säännöllisesti katsastamaan aikuisemmille kuluttajille suunnatun Massimo Duttin valikoimaa.

Innovaatioiden jäljillä

Innovointi, riippumatta siitä miten se määritellään, vaatii uudenlaisia kyvykkyyksiä. Siinä missä aikaisemmin luotettiin insinööreihin ja heidän kykyynsä kehittää uutta teknologiaa, tämän päivän innovaatiot syntyvät ihmisten ympärille. Kun innovaation moottorina ovat kyky ymmärtää asiakkaita ja muotoilla palveluita asiakaslähtöisesti, niitä rakennetaan empatian avulla. Innovaatiot ovat aikaisempaa sosiaalisempia, ekosysteemissä kyky saada ihmiset mukaan ja kyky luoda yhteisöjä, jotka kehittävät asioita yhdessä on keskeinen menestystekijä.

Nyt kun määrittelyt on tehty, voimme siirtyä itse asiaan. Luotaamaan erilaisia suomalaisia innovaatioita ja ihmisiä niiden takana. Tervetuloa Innovaatiotohtorin ihmeelliseen maailmaan.

PS. Toteamus ”Innovaatiokeskustelu on kuin teinien puhe seksistä: Kaikki haluavat lisää, vaikka kukaan ei oikein tiedä mistä puhutaan” ei ole minun keksintöni, eikä edes uusi, vaan kuulin sen Petri Räsäsen suusta joskus 2010 tienoilla, kun kävin juttelemassa hänen kanssaan Tampereen Uudella Tehtaalla.