Asiaa muutoksesta ja sen johtamisesta

22.4.2018

Asiaa muutoksesta ja sen johtamisesta

22.4.2018

Viime viikkoina olen pohdiskellut varsin kliseistä teemaa – eli muutosta. Se koskee meitä kaikki yksilöinä ja osana työyhteisöä. Haluamme olla paremmassa kunnossa, näyttää paremmalta tai vaikkapa oppia uusia taitoja. Tai valmistautua automaatioon, digitalisaatioon, ja työelämän murrokseen. Yhteistä kaikille edellä mainituille teemoille on se, että se vaatii meiltä halua ja kykyä muuttua.

Yksilön näkökulmasta osaaminen vanhenee nopeasti ja tulevaisuuden tärkein osaaminen, on kyky oppia ja kehittää valmiuksia muutokseen. Yritysten näkökulmasta muutos murtaa raja-aitoja toimialojen välillä ja mahdollistaa uudenlaisen globaalin kilpailun. Muutosjohtaminen on siis yksilön ja yrityksen tasolla tunnistettu haaste, johon etsitään monessa organisaatiossa ratkaisua konsulttiarmeijan avulla. Miksi kuitenkin monet muutosohjelmat epäonnistuvat?

Lopputulos on tärkeää, mutta tekeminen on tärkeämpää

Kevätaurinko saa monet aloittamaan henkilökohtaisia muutosohjelmia. Ja juuri siksi seuraava tarina on kertomisen arvoinen. Se on loistava esimerkki siitä miten yksinkertaista muutoksen toteuttaminen voi olla, kun keskitytään tekemiseen ja sitoudutaan yhteiseen projektiin.

8 viikkoa sitten istuimme ystäväni Terhin, kiireisen yrittäjän, kanssa lounaalla idyllisessä Cafe Perobassa, jota Terhi pyörittää Leppävaarassa. Yrittäjän arjessa hyötyliikuntaa tulee automaattisesti, mutta se ei enää riitä pitämään yllä keski-ikäistyvän naisen liikkuvuutta ja voimaa. Keskustelu alkoi ”pitäisi tehdä jotakin” -sävyisesti, mutta siirtyi nopeasti siihen mitä muutos vaatisi. Tulimme siihen tulokseen, että tunti 2 kertaa viikossa mahtuisi Terhin kiireiseen kalenteriin. Ryhdyimme tuumasta toimeen, ja aloitimme treenit CrossFit8000:ssa. Tavoitteenasetanta oli selkeä: Terhi sitoutui 2 kertaan viikossa, ja minä rakentamaan treenikokonaisuuden juuri hänelle sopivaksi.

Ensimmäisellä kerralla keskityimme liikemekaniikkaan: kokeilimme soutua, kyykkyjä ja punnerruksia. Tunnin lopuksi teimme pienen testin: Aikaa vastaan tehdyn liikesarjan suorittamiseen kului Terhiltä 12:45. Viime perjantaina, eli 8 vain viikkoa myöhemmin teimme saman liikesarjan uudelleen. Tällä kertaa aikaa kului 9:42, eli vain 8 viikossa Terhin suorituskyky parani huikeat ~25%. Ei huono!

Muutos, motivaatio & mittarit

Terhin tarina on tyypillinen – ja epätyypillinen. Motivaatio muutokseen on käynnistävä voima, ilman sitä ei mikään lähde liikkeelle. Mutta olen sitä mieltä, että mittareiden asettaminen on vielä tärkeämpää. Terhin tapauksessa, emme siis asettaneet tavoitteeksi suorituskyvyn parannusta, vaan 2 treenikertaa viikossa. Se toi mainitun 25% parannuksen yleisessä suorituskyvyssä. Ja jos mittarina käytetään kyykkyvoimaa, on parannus vielä suurempi, ~33%. Molemmilla on merkitystä, mutta ehkä suurempi merkitys on ryhdin paranemisella ja suhtautumisella liikuntaan, innostus on treeneissä käsin kosketeltavaa! Tämä muutosohjelma ei lopu alkuunsa.

Myös yritysten muutosohjelmissa mittaamisessa keskitytään usein lopputulokseen. Lähdetään tavoittelemaan esimerkiksi liikevaihdon tai katteen parannusta. Ne ovat toki tärkeitä mittareita, mutta usein sellaisia, joihin yksilötason tekeminen vaikuttaa vain välillisesti. Uskonkin, että esimerkiksi myynnissä, suurimmat parannukset saadaan aktiviteettitasoa nostamalla. Kun asiakkaisiin ollaan yhteydessä useammin, ovat tuloksetkin parempia. Ja kun tekemiseen voi vaikuttaa itse, on sitoutuminen huomattavasti parempaa, kuin johdon taholta asetettuihin mittareihin tuijottaminen.

Tottumus on toinen luonto

Suurin osa arjen aktiviteeteistamme toistuu samanlaisina päivästä toiseen. Heräämme, pesemme hampaat, ajamme töihin, osallistumme kokouksiin jne. – samaa kaavaa toistaen. Jotta muutos olisi mahdollista on sille annettava aikaa. Ja jotta aikaa löytyisi on se nivottava osaksi arjen askareita.

Muutoksen johtamiseen on myös uudenlaisia menetelmiä. Kirjassaan ”switch” Heathin veljekset listaavat useita esimerkkejä pienistä muutoksista joilla on suuret seuraukset. Jutellessani asiasta 15/30 perustajan Markus Keräsen kanssa, innostuin. Markuksen kehittämä ”Nanohabits” -viitekehys tuo työkaluja pienten muutosten tekemiseen. Resepti on yksinkertainen: Etsitään asioita jotka toistuvat yksilön arjessa, tehdään pieniä muutoksia ja keskitytään tekemiseen. Vaikutus lopputulemaan on ollut huikea organisaatioissa ja tiimeissä, joissa menetelmää on kokeiltu: esimerkiksi Lähitapiolan myynti kasvoi 48% ja If:n asiakaspalvelussa jonotusaika lyheni 40%. Yksilötason muutos voi siis johtaa huikeisiin parannuksiin myös yritystasolla!

Pienistä puroista tulee iso joki

Muutos on siis jatkuvaa. Eikä ihan helppoa. Mutta mahdollista. Riippumatta siitä etsitkö muutosta omaan hyvinvointiisi vai haetko organisaatiolle menestyksen avaimia, suosittelen keskittymistä seuraaviin asioihin:

  1. Motivaatio: Olipa kysymyksessä organisaation vai yksilön muutos, on motivaatio aina henkilökohtaista. Siksi muutoksen tekeminen kannattaa aloittaa miettimällä mikä motivoi muutokseen yksilötasolla.
  2. Sopivankokoinen haaste: Elämänmuutos tyssää usein siihen, että yritetään liikaa. Sama virhe toistuu yrityksen muutosohjelmissa. Tavoitteita on usein liian monta, ja mittarit ovat ”liian kaukana”.
  3. Mittarit: Sen sijaan, että mitattaisiin lopputulemaa, keskitytään mittaamaan tekemistä. Etsitään mittareita, joita voidaan seurata päivä- tai vähintäänkin viikkotasolla, jotta muutos nivoutuu osaksi arkea.
  4. Seuranta & Palaute: Mittarointi on tärkeää, mutta niin on palautekin. Harva meistä toimii itseohjautuvan automaatin lailla, kannustaminen ja selkeä palaute ovat tärkeitä osia tekemistä.

Pienistä puroista tulee iso joki. Ja pienillä muutoksilla saadaan aikaan isoja asioita, riippumatta siitä onko kysymyksessä yksilötason tai organisaation muutoshanke. Tärkeintä on se, että ryhdytään sanoista tekoihin ja tehdään oikeita asioita. Ja nivotaan tekeminen osaksi arkea – vain siten saadaan aikaan pysyviä muutoksia!

Uusimmat

blogit ja podit

Kummituksia ja kummittelua #ghosting

Kummituksia ja kummittelua #ghosting

Viime viikolla kirjoittelin yhteistyöstä ja sen merkityksestä. Pyhäinpäivän kunniaksi, nostan esille teeman, joka on ajankohtainen paitsi online treffipalveluiden tiimoilta, myös rekrytoinnissa ja yhteistyön rakentamisessa - eli ghostauksen. Oletko koskaan ollut...

Strategia: Sota ja/vai rauha?

Strategia: Sota ja/vai rauha?

Tapasimme tänä aamuna hyvän ystäväni Ullan kanssa Allas Sea Poolilla klo 6:45. Vaihdoimme kuulumiset ja suuntasimme saunan ja kylmäuinnin virkistäminä Kauppahalliin aamiaiselle heti sen auettua. Puuron ja kahvikupin ääressä keskustelu soljui kuin itsestään meille...

Tekemistä vaille valmis

Tekemistä vaille valmis

Olipahan viikonloppu! Kun katsoin Ouraa maanantaiaamuna, se ihmetteli miksi leposykkeeni on korkealla. Ja niin toki minäkin, sillä viikonloppuni oli monella tapaa poikkeuksellinen. Tyypillinen viikonloppuni nimittäin pitää sisällään sopivasti liikuntaa, hyvää ruokaa...

Strategiaa (teko)älyllä ja ilman

Strategiaa (teko)älyllä ja ilman

Keskustelu tekoälystä käy kuumana. Esimerkiksi Helsingin Sanomien artikkeli peräänkuuluttaa strategista uudistumista ja kyvykkyyksien kehittämistä ja moittii suomalaisia yrityksiä ja yritysjohtoa hitaudesta. Samassa hengessä Johdon Agendalla -blogi toteaa, että...

Syökö budjetointi strategian aamupalaksi?

Syökö budjetointi strategian aamupalaksi?

Peter Druckerin viisaus "kulttuuri syö strategian aamupalaksi" on monelle tuttu. Kulttuurilla tarkoitamme väljästi tapaa toimia ja usein se heijastaa organisaation kykyä muuttua ja innovoida. Kulttuuri vaikuttaa moneen, mutta onko kuitenkin niin, että "rahalla saa ja...