Hyviä kysymyksiä, ja toivottavasti vastauksiakin

Tiistaina vietimme iltapäivän työn touhussa suunnitellen Välittävän Yrityskulttuurin tutkimuksen seuraavia vaiheita. Ensimmäiset löydökset alkavat muotoutua, ja tavoitteena on päästä seuraavan kierroksen haastatteluihin kiinni marraskuun alussa. Myös kansainvälisten yritysten rekrytointi on hyvässä vauhdissa.

Emme selkeästi ole pohdintamme kanssa yksin. Työelämän murros ja sen vaikutus yrityskulttuuriin puhututtaa, ei vähiten Risto Siilasmaan Paranoidin optimistin odotetun julkaisun myötä. Ehkä siksi, halusinkin hiukan avata sitä mistä tutkimuksessamme on kysymys, eli kertoa miksi tarkastelemme yrityskulttuuria eri tasoilla: Yksilön, yrityksen ja ekosysteemin näkökulmista.

Yksilö

Vaikka monen yrityksen strategiaan on kirjattu, että henkilöstö on tärkein voimavara, ei se aina näy käytännön tekemisessä. Tämän päivän Hesaria lainaten, yksilön näkökulmasta epätyydyttävä työ tai työtilanne voi aiheuttaa ihmisen persoonassa muutoksia. Iloisesta ihmisestä tulee apea, rauhallisesta kärttyisä, vilkas voi eristäytyä. Epätyydyttävä työtilanne voi olla monen asian summa: Tekemistä voi olla liikaa tai liian vähän, työtehtävien yksitoikkoisuus voi häiritä, tai pahimmillaan asiantuntija jää oman osaamisensa vangiksi – ja lakkaa uudistumasta, oppimasta ja innovoimasta.

Oikotietä onneen ei varmasti ole, mutta yksilön näkökulmasta omien vahvuuksien ja heikkouksien kartoitus on hyvä alku riippumatta siitä, onko esimiesasemassa vai ei. Ja jos sattuu olemaan esimies, kannattaa tietoisesti luopua ennakkoasenteista: Sen sijaan että ajattee, että ”Pera on hyvä asiassa X” ja ”Maija on hyvä asiassa Y”, kannattaa kohdata Pera ja Maija ja rohkaistua kysymään odotuksia ja toiveita. Aito kohtaaminen vaatii aina rohkeutta: On nimittäin hyvinkin todennäköistä, että Peran ja Maijan odotuksiin ei löydy vastausta tai ratkaisua ainakaan heti. Mutta kannattaa muistaa, että Peralle ja Maijalle voi olla tärkeää, että joku kuuntelee – ehkä jopa tärkeämpää kuin se, että toiveisiin vastataan.

Tohtorin tulkinta: Yksilön näkökulmasta työympäristöllä on suuri merkitys hyvinvointiin. Vaikka jokainen on itse vastuussa itsestään, johtaja voi halutessaan vaikuttaa paljon. Ainoa tapa varmistaa, että yksilöillä on kaikki hyvin, on kohdata jokainen avoimesti, oma ego ja ennakkoasenteet unohtaen. Ihminen ihmisenä. Uskaltaa olla läsnä ja kuunnella.

Yritys

Yrityksen näkökulmasta missio, visio ja strategia määrittelevät yrityksen tarkoituksen ja toiminnan suuntaviivat, eli sen miksi yritys on olemassa ja mitä tavoitellaan. Kun juttelimme aiheesta RESET 2018 -tapahtumassa pari viikkoa sitten oli selvää, että yksilön motivaation kannalta on tärkeää, että ne kerrotaan selkeästi, ja niihin sitoudutaan. Yrityksen rakenne, johtamisjärjestelmät, johtaminen ja johtamisen roolimallit vievät tarkoituksen käytäntöön. Vaikka tarkoitus olisikin selvillä, on päivittäisellä johtamisella suuri merkitys. Se näkyvätkö yrityksen arvot johdon jokapäiväisessä toiminnassa systemaattisesti, luovat luottamusta tai epäluottamusta.

Yrityksen näkökulmasta välittävän yrityskulttuurin perustan muodostavat systemaattiset tavoitteet ja avoin kommunikointi, jotka luovat luottamusta. Talouselämän arvio Paranoidista Optimistista kuvaa avoimuuden ja luottamuksen puutetta ”yrityksentappajaksi”. Viesti on selkeä: Muuttuvassa maailmassa luottamus luo kykyä kohdata vaikeatkin asiat. Luottamus luo myös nopeutta, ja nopeus luo kilpailuetua.

Tohtorin tulkinta: Reiluus, läpinäkyvyys, nopeus ja ketteryys kuuluvat moderniin johtamiseen. Byrokratia, oman egon korostamien ja jäykkä vuosisuunnittelu sen sijaan kuluttavat aikaa ja energiaa ja pahimmassa tapauksessa syövät luottamusta – eli johtavat tavoitellun suunnitelmallisuuden sijasta hitauteen ja ”suunnittelun suunnitteluun” tekemisen sijasta.

Ekosysteemi

Yksi kantavista ajatuksista kulttuurin kannalta on ekosysteemiajattelu, eli se, että nyt ja tulevaisuudessa yrityksen menestys perustuu entistä enemmän avoimuuteen ja kyvykkyyteen tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Ekosysteemin johtaminen ja siinä toimiminen on haastavaa niin yrityksille kuin yksilöillekin. Menestyäkseen ekosysteemitalouden aikakaudella, on yritysten uskallettava laittaa ekosysteemin etu yrityksen lyhytaikaisten tavoitteiden edelle. Yksilöinä on uskallettava toimia avoimesti erilaisten, eri tavalla ajattelevien, ja eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Muodostettava yhteiset tavoitteet ja yhteinen kieli.

Tohtorin tulkinta: Ekosysteemin johtaminen vaatii avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Jos yrityksen sisällä eletään syvällä siiloissa, jossa kokonaiskuva on harvojen hallussa, on usean yrityksen ekosysteemissä toimiminen vaikeaa, lähes mahdotonta. Ainakin jos tekemisessä keskitytään vain oman edun tavoitteluun kumppanit unohtaen.

Mitä seuraavaksi?

Välittävän Yrityskulttuurin tutkimuksen seuraavassa vaiheessa tavoitteenamme on päästä kiinni mekanismeihin, joilla yksilön, yrityksen ja ekosysteemin välinen dialogi tapahtuu, ja niiden perusteella määritellä käytäntöjä joilla niitä voidaan parantaa. Sitä varten tavoitteenamme on löytää 8-10 kansainvälistä yritystä ja niistä noin 10-15 haastateltavaa per yritys. Kysymyksenasettelu on mielenkiintoista ja haastavaakin – hyvien vastausten edellytyksenä on kyky kysyä oikeita kysymyksiä.

Tutkimus toimii myös peilinä aikaisempaan johtamiskokemukseen. Monet projektit, haasteet ja kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa vuosien varrella näyttäytyvät erilaisina, kun niitä pohtii kokonaisuuden kautta. Ehkä se onkin tässä projektissa parasta: Ei lopputulos, vaan se, että koen oppivani aiheesta joka päivä enemmän. Toivottavasti tekee myös minusta paremman ihmisen ja johtajan.