Diversiteetti, kilpailukyky ja yrityskulttuuri

Kun kävelin torstaiaamuna kohti Supercellin toimistoa en tiennyt mitä odottaa. Olimme tutkijakumppanini Ullan kanssa saaneet kutsun StartUpRefugees -organisaation järjestämään tilaisuuteen puhumaan. Tiesin tilaisuuden tarkoituksen ja järjestäjästä sen verran, että he tekevät arvokasta työtä maahanmuuttajien työllistämiseksi. Muuten en tiennyt mitä odottaa. Jännitti.

Mutta miksi? Olen vuosien varrella puhunut paljon, isoillekin yleisöille eri puolilla maailmaa. Tulin siihen tulokseen, että erona aikaisempiin esiintymisiini on se, että en ole enää Sari Nokialta, Elisasta tai KONEelta. Nyt olen Sari, yrittäjä ja tutkija, joka on matkalla kohti tuntematonta. Nykyisin, olen huomattavasti ”paljaampi”, ei ole positiota tai yritysviestiä jonka suojaan voisi piiloutua. Lisäksi aihe, josta olimme Ullan kanssa puhumassa, on minulle tärkeä. Joten tietysti toivoin ja toivon, että se kiinnostaisi muitakin.  Vielä viimeiset harjoitukset odotellessamme tilaisuuden alkua ja olimme valmiita.

Työpaikkoja maahanmuuttajille

Me suomalaiset olemme monella tavalla etuoikeutettuja. Meillä on toimiva, luotettava yhteiskunta, jonka perustana ovat korruptiovapaa hallinto, hyvä koulutus, toimiva terveydenhuolto ja tukiverkosto heikoimmille. Syitä olla tyytyväinen ja kiitollinen on paljon. Hetkelliset haasteet, niin kuin se, että korianteri ei kuulu lähikauppamme valikoimaan, ovat isossa kuvassa pieniä asioita.

Suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan suhteutettuna on vaikea ymmärtää todellisuutta, josta maahanmuuttajat tulevat. Lähi-idän sotatantereet tai poliittisesti epävakaat maat, joissa kodit on pommitettu maan tasalle ja joissa ihmisiä vainotaan uskonnon tai mielipiteiden takia. Siksi se, että vastaanotamme turvapaikanhakijoita on hyvä alku, mutta se ei riitä. Meidän on tehtävä parhaamme, että saamme yhteiskuntana integroitua tulijat mahdollisimman tehokkaasti. Suomeen tulo on monelle shokki. Vastaanottokeskuksen arki ilman tietoa tulevasta ja mielekästä tekemistä, tuntuu monesta pahimmillaan vankilalta. Ja kun se yhdistetään marraskuun synkkyyteen ja omanarvontunnon menetykseen, on syrjäytymisen vaara todellinen.

Juuri siksi StartUpRefugees on perustettu. Auttamaan maahanmuuttajia ja suomalaisia yrityksiä löytämään toisensa. Jutellessani tilaisuutta järjestäneen tiimin jäsenten kanssa vaikutuin. Aito auttamisen halu ja valmius laittaa itsensä likoon olivat käsin kosketeltavia. Toimintaa rahoittavat suomalaiset yritykset, mm. Supercell ja Tieto. Tulokset ovat huikeita jo nyt: Tiimi on kerännyt yli 4500 kyvykkyysprofiilia ja työllistänyt lähes 500 maahanmuuttajaa eri kokoisiin suomalaisyrityksiin. Lisää kuitenkin tarvitaan.

Diversiteettiä ja osaamista suomalaisille yrityksille

Vaikka Suomessa kaikki on hyvin, on meillä myös mahdollisuuksia tehdä asioita paremmin. Sveitsiläisen huippuyliopiston IMD:n kilpailukykyindeksin mukaan esimerkiksi avoimuudessa on parantamisen varaa. Juuri siksi, esimerkiksi maahanmuuttajia palkkaamalla voimme muokata arvojamme ja asenteitamme. Olla avoimia ja löytää uusia näkökulmia. Sitä korosti myös torstain tilaisuuden avannut Ilkka Paananen – diversiteetti on hyväksi, ja Supercellin menestys lienee kiistaton todiste siitä, että se kannattaa.

Mahanmuuttajien puheissa toistuivat halu tehdä työtä ja onnistua sekä työn merkitys omanarvontunnolle. Yritysten näkökulmasta maahanmuuttajien nopea työllistäminen on mahdollisuus, jota emme voi jättää käyttämättä. Osaavasta henkilöstöstä on pulaa jo nyt: Manpowerin mukaan 45% yrityksistä kamppailee osaajapulan kanssa.

Ongelma on suurin isoissa yrityksissä, ehkä siksi, että erityisesti X- ja Z -sukupolvet vaativat yrityksiltä kasvollisuutta ja merkityksellisyyttä. Juuri siksi lähdimme tekemään tutkimusta työnimellä välittävä yrityskulttuuri. Uskomme, että kyky löytää ja pitää osaavaa henkilöstöä on tulevaisuuden kilpailukyvyn perusta. Siksi on tärkeää luoda ympäristö, jossa selkeä yrityksen olemassaolon tarkoitus tekee työstä merkityksellistä, jossa yksilö voi hyvin ja jossa johtajat ja johtamisjärjestelmät tukevat yhdessä tekemistä ja välittämistä.

Tarjous, josta emme voi kieltäytyä

Kun valmistauduimme menemään Ullan kanssa lavalle, jännitys tiivistyi. Saimme mikit viriteltyä, ja aloitimme. Dialogimme toimi hyvin, ja yleisön reaktioista päättelen, että olemme tärkeän asian äärellä. Esityksen jälkeen juttelimme asiasta enemmän tilaisuuden osallistuneiden kanssa. Tuntuu siltä, että ajatustasolla kaikki hyväksymme sen, että on tärkeää rakentaa organisaatio, jossa vallitsee luottamuksen ilmapiiri, joka antaa tilaa ihmiselle heikkouksineen ja vahvuuksineen – yritys, joka ei näyttele olevansa vastuullinen, vaan on sitä aidosti. Nyt vain pitäisi löytää keinoja ryhtyä sanoista tekoihin. Siinä pyrimme auttamaan.

Tutkimuksessamme etsimme työkaluja siihen, miten välittävä yrityskulttuuri rakennetaan käytännössä ja luomaan työkaluja sen ylläpitämiseksi. Niiden avulla yritys voi varmistaa, että se saa jatkossakin palvelukseensa parhaat tekijät – ja näin luoda parhaat mahdolliset edellytykset luoda kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä. Se on mahdollisuus jota meillä ei ole varaa jättää käyttämättä.