Suomi 2028

Kun keskiviikkona 07.10. klo 14:57 valmistauduin kirjautumaan sisään Elinkeinoelämän Valtuuskunnan klo 15:00 alkavaan Suomi 2028 skenaariotyön julkistustilaisuuteen hermostuin hetkellisesti. Linkkiä ei löytynyt mistään, vaikka mielestäni olin ilmoittautunut tilaisuuteen jo viikkoja sitten. Aikani etsittyäni hyväksyin tosiasian: Vaikka olin merkinnyt tilaisuuden kalenteriin, en sitten ollut muistanutkaan ilmoittautua siihen. Hitsin hitsi!

Hetken harmiteltuani tulin siihen tulokseen, että voin joko käyttää varatut kaksi tuntia harmitteluun ja sijaistoimintaan, tai lukea raportin. Päädyin jälkimmäiseen. Se oli loistopäätös! Raportti "Lastuna lainehilla" on nimittäin erinomaisesti kirjoitettu narratiivi, jossa neljä erilaista skenaariota kertovat mahdollisuuksista ja uhista – ja maalaavat elävästi neljä erilaista skenaariota siitä miltä Suomi voi näyttää vuonna 2028.

Näkökulmia muutokseen

Raportti tarkastelee muutosta neljästä näkökulmasta. Muutosvoimien ja niiden dynamiikan kannalta on olennaista ymmärtää syntyvätkö tärkeimmät Suomeen ja suomalaisiin vaikuttavat päätökset lähellä vai kaukana ja regulaation vaikutus, eli se, vaikuttaako maailman ja Suomen kehitykseen vahvemmin sääntely vai markkinat. Lisäksi muutosvoimien vaikutusta arvioidaan erilaisten tapahtumien, esimerkiksi presidentinvaalien ja urheilutapahtumien kautta.

  • VALTA kuvaa kansainvälisen valtapolitiikan muutoksia, populismin ja yhteiskunnan sisäisten jakolinjojen kehitystä, kansainvälistä yhteistyötä ja erityisesti EU -integraatiota ja julkisen vallan roolia taloudessa ja yhteiskunnassa suhteessa yrityksiin ja kansalaisyhteiskuntaan
  • TALOUS lähtee liikkeelle koronakriisin vaikutuksista, pohtii maailmankaupan kehitystä, kapitalismin tulevaisuutta ja talouspolitiikan kehitystä ja rakenteellisia uudistuksia talouteen ja yhteiskuntaan
  • ILMASTO tarkastelee ilmastosopimusten kehitystä ja toimenpiteitä sekä ilmaston lämpenemisen seurauksena syntyvien luonnonilmiöiden vaikutusta talouteen, yhteiskuntaan ja asenteisiin – ja erityisesti ilmastopolitiikkaan ja vihreiden diilien kehitykseen Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa.
  • TEKNOLOGIA ja sen hyödyntäminen, sekä uudet innovaatiot, datan rooli taloudessa ja hallinnossa vaikuttaa yhteiskuntaan syvällisesti, samoin teknologiajättien liiketoiminnan kehitys ja niiden säätely suhteessa arvojen ja identiteettien kehitykseen.

Muutosvoimat ovat rationaalisia, mutta niiden kautta pohditaan myös mielenkiintoisella tavalla arvojen ja asenteiden muutosta. On mielenkiintoista nähdä minkälaista keskustelua raportti saa aikaan - veikkaan nimittäin, että nimenomaan arvot ja asenteet vaikuttavat siihen miten skenaarioita tulkitaan.

Skenaariot: Kysymyksiä ja vastauksia

Kuvatut skenaariot ovat mielenkiintoista luettavaa. Ne ovat hyvin kirjoitettuja ja jopa viihdyttäviä lukukokemuksia. Kvanttihyppy, Sääntösuomi, Vihreä Valta ja Uudet Heimot kertovat kaikki erilaisen tarinan siitä minkälaista elämä Suomessa voisi olla. Ne myös maalaavat hyvinkin erilaisen kuvan talouden ja työn tuottavuuden kasvusta. Myös skenaarioiden optimismin aste vaihtelee ja ne sisältävät mielenkiintoisia maailmanpoliittisia ja taloudellisia arvauksia.

Nähtäväksi jää, voittaako Trump vaalit ja nouseeko Nokia 5G markkinoiden valtiaaksi kuten Kvanttihyppy ennustaa. Edellinen ei ehkä ole toivottua, jälkimmäinen enemmänkin. Tai valtaako Venäjä Viron ilman, että Nato liikuttaa evääkään, kuten Sääntösuomen alussa todetaan? Tai keskeytyykö sähkönjakelu kyberhyökkäyksen seurauksena, nousevatko verot ja palaako vanha kunnon markka? Murtuuko lasikatto, ja valitaanko Kamala Harris USA:n ensimmäiseksi naispresidentiksi? Mitä meriteollisuuden ahdinko tarkoittaa Turulle? Hajoavatko kansallisvaltiot tai kääntääkö lakeuden kutsu kaupungistumisen maalaistumiseksi ja muuttoliikkeen kotiseudulle Pohjois-Karjalaan? Mikä on Suomen identiteetti?

Luonnonkatastrofeilta ei vältytä missään skenaariossa. Kuivuus, tulvat, tsunamit ja yleisesti ilmaston lämpeneminen vaikuttavat ruokatalouteen. Ja vaikka viininviljely Etelä-Suomessa onkin kiinnostava yksittäinen tulevaisuudenkuva, on ilmastonmuutos asia, johon meidän on tartuttava ja asia, jolle meidän on tehtävä jotakin.

Tohtorin analyysi: Erilaisia näkökulmia tarvitaan

Luin raporttia kuin romaania. Sen kieli on sujuvaa ja toimittaja Terho Puustinen on tehnyt tarinallistamisessa loistavaa työtä. Mikään skenaarioista ei varmasti toteudu sellaisenaan, ja keskustelu aiheesta on varmasti tarpeen eri foorumeissa. Raportti rohkaiseekin keskusteluun seuraavasti:

”Miten yritykset voivat käyttää skenaarioita? Ensimmäinen askel on paneutua skenaarioihin. Sen jälkeen on syytä käydä keskustelu siitä, mitä skenaariot tarkoittavat yritykselle ja sen eri liiketoiminnoille.” ote epilogista s. 166

Yrityksen positio ja tämän päivän kyvykkyydet ovat varmasti tärkeä lähtökohta pohdinnalle. En ole kuitenkaan varma siitä, onko omasta navasta lähtevä pitkän aikavälin skenaarioiden arviointi paras keskustelunaloitus. Skenaariotyössä on kuitenkin olennaista kyky katsoa ympäröivää maailmaa ja muutosvoimia eri näkökulmista. Ehkäpä siksi, ehdottaisinkin näkökulmiksi seuraavia:

  • ASIAKASNÄKÖKULMA: Liiketoimintastrategian ja eri skenaarioiden kannalta on olennaista ymmärtää miten yritys tai organisaatio tuottaa asiakkailleen lisäarvoa nyt ja tulevaisuudessa. Siksi on tärkeää pohtia miten skenaariot vaikuttavat nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden toimintaan, ja miten yrityksen tai julkisen organisaation rooli muuttuu asiakkaiden toiminnan muuttuessa.
  • HENKILÖSTÖ: Maailma muuttuu tietointensiivisemmäksi. Riippumatta toimialasta tai skenaariosta kyvykkyys houkutella ja pitää parhaat työntekijät vaatii toimenpiteitä. Aluepolittiset toimenpiteet toki vaikuttavat, mutta myös työn merkityksellisyys nousee varmasti yhä tärkeämmäksi. Uskon, että tulevaisuuden menestyjät ovat yrityksiä ja organisaatioita, joissa työn merkityksellisyys koetaan yksilötasolla. Henkilöstö on siis tulevaisuuden skenaariotyössä keskiössä.
  • KUMPPANIT: Tämän päivän muuttuvassa maailmassa harva yritys tai julkinen organisaatio pärjää yksin. Ehkäpä siksi pohtisin asiaa laajemmin, erityisesti erilaisten verkostojen ja ekosysteemien näkökulmasta. Minkälaisissa verkostoissa kannattaa olla mukana? Mihin investoidaan aikaa, hikeä ja rahaa? Miten niistä saadaan tehot irti? Uskoisin, että näihin kysymyksiin vastaaminen parantaa resilienssiä, noupeuttaa oppimista ja auttaa hallitsemaan riskejä.

Strategikkona pidän skenaariotyötä suuressa arvossa. Siksi odotankin jännityksellä minkälaista keskustelua "Lastuna Lainehilla" herättää. Nimi viittaa siihen, että ajelehdimme eteenpäin. Ehkäpä siksi raportin loppusanat tuntuvat minusta toiveikkailta, ja luovat uskoa tulevaisuuteen.

”Hyvä uutinen on se, että pienikin voi ponnistaa. Myönteinen kierre on mahdollinen jokaisessa skenaariossa. Jos ymmärrämme, minkä logiikan mukaan maailma toimii, voimme luovia aalloilla. Jopa surffata niillä. Tämä pätee niin suomalaisiin yrityksiin kuin kansantalouteenkin. Viisauden alku on oikean skenaarion tunnistaminen.” ote epilogista s. 165

Viime aikoina olen pohtinut laajemminkin sitä, mitkä ovat asioita joiden takana haluan seistä. Tällä hetkellä teemoja on kolme: Merkityksellisyys ja sen parempi ymmärrys organisaatioiden strategian toimeenpanon mottorina ja ihmisten motivaattorina, välittävä organisaatiokulttuuri ja sen edistäminen ja ekosysteemien merkitys skaalautuvien ratkaisujen innovoimisessa muuttuvan maailman tarpeisiin. Näistä teemoista puhumme maanantaina 12.10. ilmestyvässä Ecosystem Handbookissa ja laajemminkin. Myös tutkimusrintamalla tapahtuu: Uskoisin, että välittävän organisaatiokulttuurin tiimoilta keskustelu on vasta alussa. Tulossa on siis mielenkiintoinen syksy.

P.S Tohtorin valikoimat "parhaat palat"

Suosittelen lämpimästi raportin lukemista. Ei vähiten siksi, että kieli on rikasta ja viihdyttävää. Raporttia lukiessani poimin muutaman sitaatin, jotka olivat mielestäni erityisen hyviä. Ne seuraavassa.

TEKOÄLYSTÄ JA TEKNOLOGIASTA: ”Muistatte hyvin vuoden 2020 koronaviruksen. Kuinka nopeasti lääketeollisuus lopulta kehitti rokotteen, maailman parhaimpien aivojen ja tekoälyn yhteistyönä. Yhdeksän kuukautta startista maaliin. Sitä pidettiin aivan käsittämättömän hienona saavutuksena. Mutta tiedättekö, se ei ole mitään verrattuna siihen, mitä on tulossa. Kun seuraava pandemia tulee, pidän mahdollisena, että Athena ja sen kollegat selvittävät ongelman yhdeksässä minuutissa.” Ote skenaariosta Kvanttihyppy s. 22.

5G:N ROOLI TULEVAISUUDESSA: Lähestymistapojen ero näkyy hyvin käytännössä. Vuoden 2019 lopussa Kiinassa oli käytössä noin 130 000 5G-tukiasemaa, Etelä-Koreassa 80 000, Yhdysvalloissa 80 000 ja Euroopassa noin 10 000.” Risto Siilasmaa Kiinan pyrkimyksistä teknologian supervallaksi, s. 45

EPÄVARMUUS: ”Uudesta maailmanjärjestyksestä puuttui järjestys. Kun ei ollut järjestystä, ei ollut myöskään luottamusta eikä ennustettavuutta. Kahdenväliset kauppasodat leimasivat Kiinan, Yhdysvaltain, Japanin, Saksan ja Britannian suhteita. Pienet vientivetoiset kansantaloudet kärsivät tällaisissa oloissa suhteellisesti enemmän kuin suuret maat.” Ote skenaariosta Sääntösuomi s. 68

MAAILMAN KOLMINAPAISUUS; Yhteistyön aika on ohi. Kiina, Yhdysvallat ja Eurooppa kilpailevat siitä, kuka on suurin ja kaunein. Ne liittoutuvat toistensa kanssa, jos siitä on itselle etua, mutta vaihtavat kumppania, jos saavat paremman tarjouksen.” Risto E. J. Penttilä kolminapaisesta taloudesta s. 74

ILMASTONMUUTUS: ”Koronavirus oli pilannut kaksi vuotta ihmiskunnan historiassa. Sitten se oli kukistettu rokotteen avulla. Jäljelle oli kuitenkin jäänyt vielä koronaakin viheliäisempi ongelma. Ilmastonmuutos ei ollut poistunut mihinkään. Mitä tahansa yritykset halusivatkin yhteisestä eurooppalaisesta hunajapurkista, niiden piti osoittaa hankkeidensa ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Jos yritys ei pystynyt siihen, se joutui maksamaan investoinnista kilpailijoitaan kovemman hinnan – sivu suun menneiden tukien.” Ote skenaariosta Vihreä Valta s. 85

PÄÄSTÖKAUPPA: ”Kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttama lämpeneminen on ihmisten toiminnan ulkoisvaikutus. Pääsääntöisesti talouden toimijat eivät tätä ulkoisvaikutusta – ainakaan täysimääräisesti – huomioi. Sitä varten tarvitaan ilmastopolitiikkaa. Keskeinen toimenpide on kasvihuonekaasupäästöjen hinnoittelu, joka pakottaa päästöjä aiheuttavat toimijat huomioimaan ulkoisvaikutuksen yhteiskunnalliset kustannukset päätöksenteossaan.” ETLAn tutkija Jussi Lintunen päästöjen hinnoittelusta s. 106

IHMISYYS JA YKSILÖN TARPEET: ”Uusi aika muutti myös ihmisen suhdetta yhteisöön. Ne, jotka pystyivät, ryhtyivät valmistelemaan muuttoa kaupungeista maaseuduille ja muuttivatkin, lähemmäksi juuriaan ja aitoja asioita. Pienestä tuli taas kaunista. Lakeudet kutsuivat.” Ote skenaariosta Uudet Heimot s. 117

SUOMEN ROOLI: ”Digitaalinen demokratia avaisi kansalaisille mahdollisuuden suoraan vaikuttamiseen ja poisti valtaosan edustuksellisen demokratian kitkasta ja kustannuksista. Käytännössä kyse olisi applikaatiosta, joka nimettäisiin Suomeksi.” ote skenaariosta Uudet Heimot s. 125